Sain 2 metriä kuitukaapelia sisääni, perseestä käsin. Kolonoskopia riitti. Gastroskopia suun kautta jäi tekemättä, koska ei minulla siellä puolessa mitään ongelmia ollut. Tosin olisihan se kokemuksena ollut mielenkiintoinen. Vaan oli kolonoskopiassakin riittämiin.
Kävin yhdellä Suomen parhaista kirurgeista, Niilo Härkösellä. Yksityisvastaanotolla, en vaimoni kautta suhteilla julkisella puolella jonoissa etuillen, jos sellainen sattuisi tulemaan jonkun lukijani mieleen. Toki se maksoi rahaa ja Mikkeliin oli melkoinen ajomatka, niin että reissuun meni melkein koko päivä. Mutta oli hyvä olla erittäin pätevien tekijöiden tutkittavana. Vaimonsa toimi avustajana mahan päällä, kertoen aina missä kohden valo oli etenemässä ja painaen mahaa oikeista kohdin. Ovat tehneet erilaisia tähystysoperaatioita satoja jos eivät tuhansia yhdessä, ja sen huomasi.
Aina kun ähkintäni alkoi muuttua voihkinnaksi, vähensivät he kipua, joko ilman pumppaamista tai mutkissa etenemistä. Pyöräyttelivät minua välillä vasemmalle, välillä oikealle kyljelle ja välillä selälleen. Kaksi metriä vaijeria sisääni tunkivat, umpisuoleen asti. Uskomaton määrä sitä mahaan mahtuu niin pieneen tilaan, kaikki kylkiluiden alapuolella. Pernan mutka vasempien kylkiluiden alareunassa oli kipein. Siinä on paitsi jyrkkä alle 90 asteen kulma, niin suoli on kiinni mahan seinämässä eikä pääse liikkumaan kuten monessa muussa mutkassa. Mutta ei se sen enempää koskenut kuin hammaslääkärissä poraaminen ja paikkaaminen ilman puudutuksia. Pelotti vain enemmän, koska oli uutta ja ennenkokematonta. Diapamin (ensimmäisen eläissäni) ja kipupillerin sain ennen operaatiota.
Ei siellä sitten syöpää ollut. Sääli sinänsä, ei tullut professuuria auki tällä kertaa nuorempia hakijoita varten. Eikä ollut Clostridium difficileä, joka myös voi tappaa. Oli vain pikkuinen Colitis ulcerosa, eli varsin pieni 10 cm mittainen haavauma ja tulehdus paksusuolen loppupäässä, missä se on helppo hoitaa. Kortisonivaahtoa kerran ja suppoja kaksi kertaa päivässä pyllyyn, sekä Plantago ovatan siemenkuoria pari lusikallista iltaisin suun kautta. Aika tuore tapaus vielä; luulisin että sen kehittymisen saa panna yliopistolainsäädännön uudistuksen piikkiin.
Toimenpiteen jälkeen makailin vessan lattialla kiemurtelemassa, välillä seinää vasten jalat kohti kattoa, ja piereskelin niin perkeleesti. Hajutonta tavaraa, puhtaasta suolesta, sisään pumpattua ilmaa. Se oli suloista nautintoa.
Kun sain mahani sen verran pieneksi että pystyin kävelemään, otin Miinan autosta, missä se oli minua odotellut. Kulkee mukanani missä mahdollista. Lähdettiin etsimään Mikkelin keskustasta jotain ruokaa. En ollut syönyt kahteen päivään. Syömättömyys ei sinänsä ollut mikään ongelma, olen paastonnut moneen kertaan nuorempana. Yleensä tosin vain päivän parin paastoja, viittä päivää enempää en koskaan. Se mistä nyt oli suurin puute oli maku. Sensorinen deprivaatio suussa. Normaalipaastoissa sai aina välillä juoda kasvisliemiä yms, mutta tässä vain Colonsteriliä. Löysin R-kioskin, mistä ostin purkillisen juotavaa jukurttia. Nautin sen kadun varressa. Se oli ihanaa juotavaa.
Sitten käytiin Miinan kanssa puolen tunnin kävelyllä pitkin Mikkeliä, jotta diapamin vaikutus heikkenisi ja saisin laillisesti ajaa taas autoa. Miina teki paskat Naisvuorelle uimahallin puoleiseen rinteeseen. Hyvää kiinteää ja ravinteikasta luonnon tuotetta, sen ei pitäisi ketään siellä haitata. Sen jälkeen apteekkiin rohdot ostamaan, ja ruokaostoksille. Lisää pehmeää juotavaa jukurttia, greippimehua ja salmiakkia. Niitä hissukseen nautiskelin kotimatkalla. Illalla kävin vain pienellä kävelyllä tyttären ja Miinan kanssa, hyvin hitaalla, koska mahani kävi illan mittaan kipeäksi sieltä täältä. Ja menin jo kahdeksalta nukkumaan, nukahdin kuin tukki heti.
Mielenkiintoinen ja hyvin opettavainen kokemus. Olen oikein tyytyväinen. Olen ottanut tämänkin päivän vielä rauhassa ja välttellyt nopeita liikkeitä. 6 l Colonsteriliä, 2 m vaijeria ja litratolkulla ilmaa mahassani on venytelleet paikkojani niin, että siellä täällä pitkin mahaa on edelleen pieniä arkuuksia. Jotka on oikein mukavia, ja antavat legitiimin syyn olla tekemättä mitään muuta kuin mitä mieli tekee. Olen hoitanut sohvassa maaten sähköpostilla työasioita ja yhden gradun viimeiset kommentit, mutta väitöskirjat jätin lukematta. Päiväunia ja kävelyitä Miinan kanssa. Saunan lämmitys.
Ja huomasin taas, että vaikka minuun koskisi, niin olen äärimmäisen tyytyväinen kun olen hoidettavana. Minä nyt vaan tykkään siitä että joku hoitaa minua. Etenkin jos se on nainen ja painaa kädellään mahaani.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Raskaana oleva mies
Raskaana oleva mies on varmaan liian paljon sanottu tämänhetkisestä itsestäni, mutta kun mahassa on 3 litraa Colonsteriliä, niin se tuntuu isolta, pullottavalta ja raskaalta. Neljäs litra mahtui sisään vasta kun synnytti ensin yhden litran alta pois.
Pääsen huomenna tähystettäväksi, niin alku- kuin loppupäästäkin.
Mielenkiintoista. Ei vielä mitään valittamista. Colonsteril ei ole erityisen hyvää, mutta kyllä sitä juo. Muistuttaa etäisesti Samariinia, mutta maku on metallisempi. Päivän syömättömyyskin tuntuu lähinnä hyvältä.
Gradun luin. Sellainen ei ole loppunut.
Pääsen huomenna tähystettäväksi, niin alku- kuin loppupäästäkin.
Mielenkiintoista. Ei vielä mitään valittamista. Colonsteril ei ole erityisen hyvää, mutta kyllä sitä juo. Muistuttaa etäisesti Samariinia, mutta maku on metallisempi. Päivän syömättömyyskin tuntuu lähinnä hyvältä.
Gradun luin. Sellainen ei ole loppunut.
Kevättä
Räntää sataa paksusti ja on niin niin keväistä. Otetaan sen kunniaksi vaikkapa tällainen ikkunanaukomislaulu.
Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi Nordlandin fylkestä totinen kevätcalypso
Kyllä nyt on kevättä kyllilleen.
Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi Nordlandin fylkestä totinen kevätcalypso
Kyllä nyt on kevättä kyllilleen.
maanantai 22. maaliskuuta 2010
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010
Vaimo töihin
Vaimo on ollut kaksi viikkoa lomalla. Nukkui ensimmäisen niistä, ja toisella viikolla hänestä hiljalleen kehkeytyi hymyileväinen jnainen, joka otti päivänsä rennosti ja rupatteli naureskellen mukavia ruokapöydässä. Huomenna on paluu töihin. Kesällä 2009 hän piti 2 viikkoa kesän 2008 kesälomia, jouluna 2009 1.5 viikkoa kesän 2009 kesälomia, ja nyt hän piti ylityövapaitaan, joita alkoi olla jo 300 tuntia, vaikka isoa osaa ylitöistä ei lasketakaan. Jokainen loma on pitänyt taistella uhkaamalla irtisanoutumisella. Lomia on sisällä reilusti 2kk, ja uudet kesälomat kertymässä päälle ihan kohta.
On se saatana että ihmisten töitä ei pysty jakamaan tasan, edes suunnilleen. Säästöohjelmat eri puolilla maan hallintosektoreita, työvoimapula terveydentoitoalalla, isot rakenteelliset uudistukset joiden takia tulevaisuuden ratkaisuja on hankala tehdä, yleinen kyvyttömyys päätöksentekoon, yms yms ovat tietysti jokainen selityksiä tilanteeseen. Mutta ei tämä silti yksilöiden kohdalla oikein mene.
Vaimo voisi sanoutua irti saman tien. Minun puolestani. Siitä hermostuisi kunnanhallitus, perusturvajohtaja ja ehkä se tuttu potilaskunta, jota hän on yli 20 vuotta hoitanut, osaa heistä jo syntymästä lähtien. Mutta hän kuolee itse kohta sydän- tai aivoinfarktiin tällä menolla. Talon velat on maksettu, autojen velat on maksettu. Vaimo voisi hyvin olla puoli vuotta tai vuoden kotona, ja mennä sen jälkeen reppufirmaan töihin. 3 pv á 8 h töitä viikossa riittäisi hyvin elämiseen.
On se saatana että ihmisten töitä ei pysty jakamaan tasan, edes suunnilleen. Säästöohjelmat eri puolilla maan hallintosektoreita, työvoimapula terveydentoitoalalla, isot rakenteelliset uudistukset joiden takia tulevaisuuden ratkaisuja on hankala tehdä, yleinen kyvyttömyys päätöksentekoon, yms yms ovat tietysti jokainen selityksiä tilanteeseen. Mutta ei tämä silti yksilöiden kohdalla oikein mene.
Vaimo voisi sanoutua irti saman tien. Minun puolestani. Siitä hermostuisi kunnanhallitus, perusturvajohtaja ja ehkä se tuttu potilaskunta, jota hän on yli 20 vuotta hoitanut, osaa heistä jo syntymästä lähtien. Mutta hän kuolee itse kohta sydän- tai aivoinfarktiin tällä menolla. Talon velat on maksettu, autojen velat on maksettu. Vaimo voisi hyvin olla puoli vuotta tai vuoden kotona, ja mennä sen jälkeen reppufirmaan töihin. 3 pv á 8 h töitä viikossa riittäisi hyvin elämiseen.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
Piipahdus
Kolmen päivän Oslonreissu. Se oli kokonaan työaikaa, paitsi matkat ja nukkuminen, jota ei ollut tarpeeksi. Jos ei tiedettä, niin sitten diplomatiaa. Kaupungista ei ehtinyt nähdä juuri muuta kuin että oli siellä edelleen 20 cm lunta pihoissa, jalkakäytävät jo sulat. Senkin vain yövalossa.
Palatessa jossain Keski-Norjan päällä oli lumimyrsky, joka viivästytti kaikkia lentoja. Pääsin Vantaalle reilusti myöhässä, ja jos minulla olisi ollut jatkolento, olisin luultavasti jäänyt sinne nalkkiin yöksi. Mutta koska en enää uskalla lentää kuin suoria lentoja ilman matkalaukkua, minulla oli auto parkissa odottamassa. Vantaalla satoi puolen yön aikaan rankasti vettä, Lahdessa vesiräntää ja siitä eteenpäin märkää lunta. Niin paksusti, että iso osa matkaa piti ajaa lyhyillä valoilla, pitkillä meni sokeaksi. Hissukseen, ilman kiirettä, öisille matka-asemille pysähdellen, teetä juoden ja jotain syöden. Kotona olin aamulla klo 03. Nukuin iltapäivään. Saunaan pääsee kohta.
Vaimo ja tytär teki lumityötkin aamulla. Mies ei jaksa.
Yliopistojen rakenteellisen muutoksen näkee ihmisten naamasta, siis opetustehtävissä olevien naamoista. Ruotsissa ollaan päästy lähelle samaa kuin meillä. Siellä jo 30-kymppisellä nuorella miehellä, jolla 5 vuotta sitten oli edessään vielä loistava tulevaisuus ja energiaa muille jakaa, alkaa tukka harmaantua, naamaan tulee uurteita ja konferenssipaperi ei ole juuri minkäänlainen. Norjalaiset, tanskalaiset ja puolalaiset näyttävät tavallisilta ihmisiltä, ja niillä on aikaa kirjoittaa kunnollisia konferenssipapereita. Eli Suomi edellä ja Ruotsi muutaman vuoden viiveellä perässä johtavat selvästi pohjoismaista korkeakoulutuksen uudelleenorganisointia. Siitä ei kannata olla ylpeä.
Palatessa jossain Keski-Norjan päällä oli lumimyrsky, joka viivästytti kaikkia lentoja. Pääsin Vantaalle reilusti myöhässä, ja jos minulla olisi ollut jatkolento, olisin luultavasti jäänyt sinne nalkkiin yöksi. Mutta koska en enää uskalla lentää kuin suoria lentoja ilman matkalaukkua, minulla oli auto parkissa odottamassa. Vantaalla satoi puolen yön aikaan rankasti vettä, Lahdessa vesiräntää ja siitä eteenpäin märkää lunta. Niin paksusti, että iso osa matkaa piti ajaa lyhyillä valoilla, pitkillä meni sokeaksi. Hissukseen, ilman kiirettä, öisille matka-asemille pysähdellen, teetä juoden ja jotain syöden. Kotona olin aamulla klo 03. Nukuin iltapäivään. Saunaan pääsee kohta.
Vaimo ja tytär teki lumityötkin aamulla. Mies ei jaksa.
Yliopistojen rakenteellisen muutoksen näkee ihmisten naamasta, siis opetustehtävissä olevien naamoista. Ruotsissa ollaan päästy lähelle samaa kuin meillä. Siellä jo 30-kymppisellä nuorella miehellä, jolla 5 vuotta sitten oli edessään vielä loistava tulevaisuus ja energiaa muille jakaa, alkaa tukka harmaantua, naamaan tulee uurteita ja konferenssipaperi ei ole juuri minkäänlainen. Norjalaiset, tanskalaiset ja puolalaiset näyttävät tavallisilta ihmisiltä, ja niillä on aikaa kirjoittaa kunnollisia konferenssipapereita. Eli Suomi edellä ja Ruotsi muutaman vuoden viiveellä perässä johtavat selvästi pohjoismaista korkeakoulutuksen uudelleenorganisointia. Siitä ei kannata olla ylpeä.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Jäällä
Järvellä on tapahtunut jotain outoa. Siellä oli reilu viikko sitten vielä paksulti lunta ja vettä sen alla. Nyt on enää viisi senttiä hankiaiseksi muuttunutta lunta ja kovaa jäätä sen alla. Uveavannotkin on kaikki jäätyneet umpeen. Tätä on vain isoilla selillä, Kapeissa salmissa ja rantojen ympärillä on vielä paksummalti lunta. Joka tapauksessa järvi on nyt tasaista hiihtolatua. Niin perinteiselle kuin luistelullekin. Me hiihdeltiin koko perheen kanssa illalla. Pikkupojat ajoi siellä mopolla ympyrää. Järvi on kuin pöytä, valkea liina päällä.
Suojasään ja pakkasen vaihtelu, vettyneen lumen tiivistyminen, aurinko, tuuli, jään pinnan mahdollinen kohoaminen ,,, mistä kaikesta se on johtunutkaan. Joka tapauksessa nopea ja hyvin tervetullut muutos.
Puuhastelu Ubuntun parissa jatkuu. Keksin miten saan sinne ison kasan päivityksiä, ja Pakettityökalua osaan hyvin käyttää. Linuxin sisäisiä ohjelmia saan helposti ladattua. Mutta mikään ulkopuolinen ei onnistu. Adoben Flash Playeriä tarvitsisin oman blogini näkemiseen, ja Skypeäkin yritin ladata. Saan kyllä molemmista Installerin .deb muotoisena perille asti, Mutta ne ei lataudu omalla exellään kuten Windowsissa, eikä GDebi Package Installer, jonka luulisi olevan se mitä tarvitsen Ubuntussa, lähde niitä asentamaan. Pakettienkäsittelyohjelmalla - joka on eri kuin Pakettityökalu - saan tiedostoja näkyviin ja zipit auki yms, mutta en sieltäkään asennettua. Pakettityökalu näitä ulkoa tulleita ei löydä. Komentorivillä voi käydä kirjoittamassa dpkg ja filenimeä, mutta ei sekään usko minua. Tässä on taas jotain jota en tajua. Ohjeistahan Ubuntussa ei ole puutetta, niitä on aina monenlaisia joka lähtöön. Mutta juuri se tärkein taas puuttuu.
No, jatkuu taas joku päivä.
Kokeilin vielä Operaakin, Mutta on sama pyydänkö ladatessa sen automaattista asentamista, vai talletanko ja yritän saada avautumaan sitten. Nichts geschecht.
Nukkumaan on paras lähteä. Töihin taas aamulla.
Suojasään ja pakkasen vaihtelu, vettyneen lumen tiivistyminen, aurinko, tuuli, jään pinnan mahdollinen kohoaminen ,,, mistä kaikesta se on johtunutkaan. Joka tapauksessa nopea ja hyvin tervetullut muutos.
Puuhastelu Ubuntun parissa jatkuu. Keksin miten saan sinne ison kasan päivityksiä, ja Pakettityökalua osaan hyvin käyttää. Linuxin sisäisiä ohjelmia saan helposti ladattua. Mutta mikään ulkopuolinen ei onnistu. Adoben Flash Playeriä tarvitsisin oman blogini näkemiseen, ja Skypeäkin yritin ladata. Saan kyllä molemmista Installerin .deb muotoisena perille asti, Mutta ne ei lataudu omalla exellään kuten Windowsissa, eikä GDebi Package Installer, jonka luulisi olevan se mitä tarvitsen Ubuntussa, lähde niitä asentamaan. Pakettienkäsittelyohjelmalla - joka on eri kuin Pakettityökalu - saan tiedostoja näkyviin ja zipit auki yms, mutta en sieltäkään asennettua. Pakettityökalu näitä ulkoa tulleita ei löydä. Komentorivillä voi käydä kirjoittamassa dpkg ja filenimeä, mutta ei sekään usko minua. Tässä on taas jotain jota en tajua. Ohjeistahan Ubuntussa ei ole puutetta, niitä on aina monenlaisia joka lähtöön. Mutta juuri se tärkein taas puuttuu.
No, jatkuu taas joku päivä.
Kokeilin vielä Operaakin, Mutta on sama pyydänkö ladatessa sen automaattista asentamista, vai talletanko ja yritän saada avautumaan sitten. Nichts geschecht.
Nukkumaan on paras lähteä. Töihin taas aamulla.
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Ubuntu edistyy
Buntun edelliseen kirjoitukseen tulleen neuvon avulla komentorivi löytyi ja sudo on suoritettu. Suomen kielipaketeista osa on hajalla eikä niitä pysty asentamaan, mikä lienee ollut hässäkän syy tai osasyy. Synaptic toimii nyt, ja koneeseen on asennettu sen avulla palomuuri.
Kyllä tämä tästä, enempää en enää tänään jaksakaan. Tämän viikonlopun urakkana ollut juttu valmistui nyt sunnuntai-iltana. Postitin saman tien toimittajalle katsottavaksi.
Hyvä päivä, ei valittamista.
Kyllä tämä tästä, enempää en enää tänään jaksakaan. Tämän viikonlopun urakkana ollut juttu valmistui nyt sunnuntai-iltana. Postitin saman tien toimittajalle katsottavaksi.
Hyvä päivä, ei valittamista.
lauantai 13. maaliskuuta 2010
Jatkuu
En malta olla jatkamatta, tämä on ihan hauskaa.
Jotta voisin asentaa palomuurin, minun pitäisi asentaa Gufw. Jotta voin asentaa sen, minun pitää käyttää Synaptic Package Manageria. Se löytyy Systeemistä, mutta kun sen yrittää avata, tulee näyttöön ilmoitus
E: dpkg was interrupted, you must manually run 'sudo dpkg --configure -a' to correct the problem.
E: _cache->open() failed, please report.
Sen jälkeen Synaptic Package Manager on dead. Ei siinä mitään,kysymällä löytyy mikä on sudo. Se on komento. Siinäkään ei mitään, olen aloittanut tietokoneiden käytön 1980-luvulla ja osasin silloin kirjoittaa monenlaisia komentoja. Ongelmana vain on, että siitä on kaksi vuosikymmentä, enkä enää tiedä mistä nykyisistä koneista löytyy Command Line. No, kysytään koneelta:
2.1. To Start Configuration Editor
You can start Configuration Editor in the following ways: Applications menu Choose System Tools -> Configuration Editor.
System Toolseja tässä ei kuitenkaan ole, eikä ole Configuration Editoriakaan. No, sitä varten lukee ohjeissa:
Some distributions hide this menu. In this case, use the second method described below.
Ja se alkaa näin:
Command line
Execute the following command: gconf-editor
Command Line kuitenkin on nimenomaan se, mitä olen etsimässä, joten tässä ei päästä puusta pitkään. Sitä ei löydy mistään System – Administration osiosta, mikä olisi looginen paikka. Eikä sitä löydy myöskään kohdasta Places, joka olisi jo vähemmän looginen paikka. Administrationissa on kyllä lupaavan oloinen ohjelma, Update Manager, jolla voisi ehkä ratkaista koko sotkun. Mutta ei, koska se ei toimi. Sitä voi painaa kuinka monta kertaa hyvänsä, eikä se tee mitään.
Opimme tästä että Ubuntu ei ole ihan aloittelijoille, eikä kiireisille. Tämä on aivan kuin tietokoneen käyttöön ottoa 1990-luvun alussa japaninkielisillä ohjeilla, missä en tuntenut sanastoa ollenkaan. Silloin meni touhuun kepeästi jokunen päivä ja yö, mutta nyt lähden jo nukkumaan. Pitää jatkaa joskus jonain turhana päivänä.
Jotta voisin asentaa palomuurin, minun pitäisi asentaa Gufw. Jotta voin asentaa sen, minun pitää käyttää Synaptic Package Manageria. Se löytyy Systeemistä, mutta kun sen yrittää avata, tulee näyttöön ilmoitus
E: dpkg was interrupted, you must manually run 'sudo dpkg --configure -a' to correct the problem.
E: _cache->open() failed, please report.
Sen jälkeen Synaptic Package Manager on dead. Ei siinä mitään,kysymällä löytyy mikä on sudo. Se on komento. Siinäkään ei mitään, olen aloittanut tietokoneiden käytön 1980-luvulla ja osasin silloin kirjoittaa monenlaisia komentoja. Ongelmana vain on, että siitä on kaksi vuosikymmentä, enkä enää tiedä mistä nykyisistä koneista löytyy Command Line. No, kysytään koneelta:
2.1. To Start Configuration Editor
You can start Configuration Editor in the following ways: Applications menu Choose System Tools -> Configuration Editor.
System Toolseja tässä ei kuitenkaan ole, eikä ole Configuration Editoriakaan. No, sitä varten lukee ohjeissa:
Some distributions hide this menu. In this case, use the second method described below.
Ja se alkaa näin:
Command line
Execute the following command: gconf-editor
Command Line kuitenkin on nimenomaan se, mitä olen etsimässä, joten tässä ei päästä puusta pitkään. Sitä ei löydy mistään System – Administration osiosta, mikä olisi looginen paikka. Eikä sitä löydy myöskään kohdasta Places, joka olisi jo vähemmän looginen paikka. Administrationissa on kyllä lupaavan oloinen ohjelma, Update Manager, jolla voisi ehkä ratkaista koko sotkun. Mutta ei, koska se ei toimi. Sitä voi painaa kuinka monta kertaa hyvänsä, eikä se tee mitään.
Opimme tästä että Ubuntu ei ole ihan aloittelijoille, eikä kiireisille. Tämä on aivan kuin tietokoneen käyttöön ottoa 1990-luvun alussa japaninkielisillä ohjeilla, missä en tuntenut sanastoa ollenkaan. Silloin meni touhuun kepeästi jokunen päivä ja yö, mutta nyt lähden jo nukkumaan. Pitää jatkaa joskus jonain turhana päivänä.
Ubuntulointia taas
Päätin lauantain kunniaksi viimein asentaa Ubuntun vanhaan koneeseeni. Asentaminen sinänsä oli hyvin helppoa. Kiekko lukijaan ja määrätään asennus. Poistatin kaiken vanhan koneesta,katsotaan nyt tämä Ubuntu lävitse.
Kyllä tällä hyvin verkossa käy ja luultavasti tekee monenlaista muutakin. Vanhalta koneelta tätä nyt kirjoitetaan. Ulkoasu on miellyttävä, ja kone käyttöjärjestelmä itsessään varsin herttainen, mutta ei vielä vakavasti otettavan tuntuinen. Tälle ei kuitenkaan viitsi suuttua niin kuin PClle tai Macille, joista maksetaan kovaa rahaa. Tämähän on erilaisten hyvien ihmisten luppoaikanaan rakentama kokonaisuus ihmiskunnan hyväksi suurkapitalismia vastaan.
En vielä osaa kuitenkaan ottaa tätä vakavasti. Tässä ei näyttäisi olevan palomuuria, vaikka pitäisi koneenkin ohjeiden mukaan olla, enkä osaa asentaa sitä. Pakettivarastosta en sellaista löytänyt. Kieleksi valitsin asentaessani suomen, mutta englantia tässä on melkein kaikki, joitakin hajakohtia lukuunottamatta. Sama on Macissakin. Täällä on luettelossa iso kasa kaikenlaisia ohjelmia, tuhansia, mutta jos niitä yrittää asentaa, tulee lähes poikkeuksetta tiukka ilmoitus, ettei sitä voi asentaa, tai että koneesi hardware ei sovi ohjelmalle. Se sanoo niin jopa Winesta. Jotain kielitukea sain asennettua Linuxin jostain pakettivarastosta, eli siis kone päivitti itse, mutta antoi reippaita ilmoituksia englanniksi että "tulpas tuas virhe". Tuntemani Ubuntun käyttäjät ovat väittäneet tätä paljon stabiilimmaksi kuin Windowsia, mutta enpä tiedä. Meni jumiin sitä kielitukea päivitettäessä, osaamatta edes sulkea itseään itse. Napista piti sulkea ja avata uudestaan. Omasta blogistani ei näy Utuben videoiden olemassaoloa. Firefox kehottaa lataamaan puuttuvat plug-init ja tarjoaa Adoben flash playeria. On siellä muutakin, mutta kaikki vaihtoehdot vievät Adoben sivulle. Sieltä sitten lataa ohjelman, mutta ei se asennu, Operaa kokeilin myös; siellä on asiallisesti Linux-versio, ja sen voi ladata, mutta sitäkään ei voi asentaa. Tuli vain ilmoitus että jokin missä on kirjaimia ja numeroita ei sovi. Vähän ajan päästä sitä tiedostoa ei enää voinut avatakaan.
Kyse on tietysti siitä että en taas tiedä kuinka tässä käyttöjärjestelmässä toimitaan. Täällä vain törmää umpikujiin, ja kun käyttää tämän kyselytoimintoa, pääsee keskustelulistoille, missä erilaisen silpun seassa on varmaan käyttökelpoistakin tietoa. No, kiirettä tämän kanssa ei ole.
Kyllä tällä hyvin verkossa käy ja luultavasti tekee monenlaista muutakin. Vanhalta koneelta tätä nyt kirjoitetaan. Ulkoasu on miellyttävä, ja kone käyttöjärjestelmä itsessään varsin herttainen, mutta ei vielä vakavasti otettavan tuntuinen. Tälle ei kuitenkaan viitsi suuttua niin kuin PClle tai Macille, joista maksetaan kovaa rahaa. Tämähän on erilaisten hyvien ihmisten luppoaikanaan rakentama kokonaisuus ihmiskunnan hyväksi suurkapitalismia vastaan.
En vielä osaa kuitenkaan ottaa tätä vakavasti. Tässä ei näyttäisi olevan palomuuria, vaikka pitäisi koneenkin ohjeiden mukaan olla, enkä osaa asentaa sitä. Pakettivarastosta en sellaista löytänyt. Kieleksi valitsin asentaessani suomen, mutta englantia tässä on melkein kaikki, joitakin hajakohtia lukuunottamatta. Sama on Macissakin. Täällä on luettelossa iso kasa kaikenlaisia ohjelmia, tuhansia, mutta jos niitä yrittää asentaa, tulee lähes poikkeuksetta tiukka ilmoitus, ettei sitä voi asentaa, tai että koneesi hardware ei sovi ohjelmalle. Se sanoo niin jopa Winesta. Jotain kielitukea sain asennettua Linuxin jostain pakettivarastosta, eli siis kone päivitti itse, mutta antoi reippaita ilmoituksia englanniksi että "tulpas tuas virhe". Tuntemani Ubuntun käyttäjät ovat väittäneet tätä paljon stabiilimmaksi kuin Windowsia, mutta enpä tiedä. Meni jumiin sitä kielitukea päivitettäessä, osaamatta edes sulkea itseään itse. Napista piti sulkea ja avata uudestaan. Omasta blogistani ei näy Utuben videoiden olemassaoloa. Firefox kehottaa lataamaan puuttuvat plug-init ja tarjoaa Adoben flash playeria. On siellä muutakin, mutta kaikki vaihtoehdot vievät Adoben sivulle. Sieltä sitten lataa ohjelman, mutta ei se asennu, Operaa kokeilin myös; siellä on asiallisesti Linux-versio, ja sen voi ladata, mutta sitäkään ei voi asentaa. Tuli vain ilmoitus että jokin missä on kirjaimia ja numeroita ei sovi. Vähän ajan päästä sitä tiedostoa ei enää voinut avatakaan.
Kyse on tietysti siitä että en taas tiedä kuinka tässä käyttöjärjestelmässä toimitaan. Täällä vain törmää umpikujiin, ja kun käyttää tämän kyselytoimintoa, pääsee keskustelulistoille, missä erilaisen silpun seassa on varmaan käyttökelpoistakin tietoa. No, kiirettä tämän kanssa ei ole.
I Talk to the Wind
Vielä yksi. Iltapäivän kunniaksi. Toisenlainen klassikko. King Crimsonin ensimmäiseltä albumilta In the Court of the Crimson King toinen kappale I Talk to the Wind. Tekijät Ian McDonald ja Peter Sinfield 1069. Itse tutustuin siihen 1974 Israelissa, missä eräs Moonchild vei minut King Crimsoniin. Minä olin silloin vielä hyvin nuori.
Said the straight man to the late man
Where have you been
I've been here and I've been there
And I've been in between.
I talk to the wind
My words are all carried away
I talk to the wind
The wind does not hear
The wind cannot hear.
I'm on the outside looking inside
What do I see
Much confusion
Disillusion
All around me.
You don't possess me
Don't impress me
Just upset my mind
Can't instruct me or conduct me
Just use up my time
I talk to the wind
My words are all carried away
I talk to the wind
The wind does not hear
The wind cannot hear.
Said the straight man to the late man
Where have you been
I've been here and I've been there
And I've been in between.
I talk to the wind
My words are all carried away
I talk to the wind
The wind does not hear
The wind cannot hear.
I'm on the outside looking inside
What do I see
Much confusion
Disillusion
All around me.
You don't possess me
Don't impress me
Just upset my mind
Can't instruct me or conduct me
Just use up my time
I talk to the wind
My words are all carried away
I talk to the wind
The wind does not hear
The wind cannot hear.
ダイアモンドダストが消えぬまに
Kuten näkyy, minulla on tämä viikonloppu aikaa kirjoittaa luvattu juttu. Ja kuten aina, mikään ei tahdo millään lähteä liikkeelle. Paitsi kulkeminen menneisyyden tubekseissa.
Vielä ainakin yksi näitä putkeen: iso diskohitti vuodelta 1987, ajalta jolloin tapasin vaimoni. ダイアモンドダストが消えぬまに eli Before the Diamond Dust fades on 松任谷由実 Matsutooya Yumin laulu. Levyllä ei ole annettu tekijäksi ketään muuta, joten hän lienee vastuussa kaikesta; hän kirjoitti myös itse laulujaan. En ole kuullut tätä vuosikymmeniin. LP-levynä minulla tämä on isossa pahvilaatikossa työhuoneen nurkassa, mutta levysoitinta ei ole ollut enää pitkiin. Nousi mieleen jostain. Matsutooya on minua vuoden vanhempi, eli hän oli tätä laulaessaan hiukan yli kolmekymppinen.
Tämä on vähän samanlainen kuin Taiskan Mombasa, sisällöltään ja kulttuuriselta merkitykseltään. Nainen viettää ensin yhden joulun miehen kanssa etelämeren saarella, jossain Australian rannikolla. Sukellellen lämpimässä meressä, pohjalle asti, missä aika pysähtyy. Monta tuhatta vaahtoa syntyy ja monta tuhatta miljoonaa keinuntaa tapahtuu. Laulun toisessa osassa ollaan tilanteessa vuotta myöhemmin. Mies on häipynyt, jäljellä on enää vain häntä varten hankittu shampanjapullo, jonka nainen aukaisee ja muistelee vuoden takaisia keinuntoja siellä kaukana etelämeren saarella. Tämä on hyvin miellyttävästi, nätisti ja aistikkaasti sanoitettu laulu. Seksiä ei kertaakaan mainita, mutta sitä on paljon, ja vielä enemmän, ja vieläkin vieläkin enemmän koko ajan mukana. Timanttipöly tarkoittaa sitä tunnelmaa mikä tilanteessa oli. Mestariteos.
ダイアモンドダストが消えぬまに (LIVE) / 松任谷由実 1987
Before the Diamond Dust fades............. Matsutooya Yumi
はじめまして 青いラグーン
紅珊湖のトナカイたち
貿易風に運ばれて来た
二人だけ真夏のクリスマス
愛してるとスノーケルで
ガラス越しにパントマイム
フィンをゆらしてあなたの影が
サファイアの中吸い込まれてく
Diamond Dust 幾千の泡を見送って
時が止まってた海の底
Diamond Dust 幾億の波を見上げたら
なぜか思いきり泣けた
はじめまして ひとりの冬
クリスマスにさあ乾杯
この日のためにあけずにおいた
冷えたボトルが音をたてるわ
Diamond Dust 幾千の泡をしたがえて
二人旅をした海の底
Diamond Dust シャンパンをそっとのぞいたら
帰りたかったの去年へ
エアの切れた hum.. ダイバーほど hum..
苦しいのよ今も
Diamond Dust 幾千の泡がきらめいて
昇り続けて消えぬまに
Diamond Dust ほうづえをついて透かしたら
なぜか映ってた あの海 あの空 あの島
Vielä ainakin yksi näitä putkeen: iso diskohitti vuodelta 1987, ajalta jolloin tapasin vaimoni. ダイアモンドダストが消えぬまに eli Before the Diamond Dust fades on 松任谷由実 Matsutooya Yumin laulu. Levyllä ei ole annettu tekijäksi ketään muuta, joten hän lienee vastuussa kaikesta; hän kirjoitti myös itse laulujaan. En ole kuullut tätä vuosikymmeniin. LP-levynä minulla tämä on isossa pahvilaatikossa työhuoneen nurkassa, mutta levysoitinta ei ole ollut enää pitkiin. Nousi mieleen jostain. Matsutooya on minua vuoden vanhempi, eli hän oli tätä laulaessaan hiukan yli kolmekymppinen.
Tämä on vähän samanlainen kuin Taiskan Mombasa, sisällöltään ja kulttuuriselta merkitykseltään. Nainen viettää ensin yhden joulun miehen kanssa etelämeren saarella, jossain Australian rannikolla. Sukellellen lämpimässä meressä, pohjalle asti, missä aika pysähtyy. Monta tuhatta vaahtoa syntyy ja monta tuhatta miljoonaa keinuntaa tapahtuu. Laulun toisessa osassa ollaan tilanteessa vuotta myöhemmin. Mies on häipynyt, jäljellä on enää vain häntä varten hankittu shampanjapullo, jonka nainen aukaisee ja muistelee vuoden takaisia keinuntoja siellä kaukana etelämeren saarella. Tämä on hyvin miellyttävästi, nätisti ja aistikkaasti sanoitettu laulu. Seksiä ei kertaakaan mainita, mutta sitä on paljon, ja vielä enemmän, ja vieläkin vieläkin enemmän koko ajan mukana. Timanttipöly tarkoittaa sitä tunnelmaa mikä tilanteessa oli. Mestariteos.
ダイアモンドダストが消えぬまに (LIVE) / 松任谷由実 1987
Before the Diamond Dust fades............. Matsutooya Yumi
はじめまして 青いラグーン
紅珊湖のトナカイたち
貿易風に運ばれて来た
二人だけ真夏のクリスマス
愛してるとスノーケルで
ガラス越しにパントマイム
フィンをゆらしてあなたの影が
サファイアの中吸い込まれてく
Diamond Dust 幾千の泡を見送って
時が止まってた海の底
Diamond Dust 幾億の波を見上げたら
なぜか思いきり泣けた
はじめまして ひとりの冬
クリスマスにさあ乾杯
この日のためにあけずにおいた
冷えたボトルが音をたてるわ
Diamond Dust 幾千の泡をしたがえて
二人旅をした海の底
Diamond Dust シャンパンをそっとのぞいたら
帰りたかったの去年へ
エアの切れた hum.. ダイバーほど hum..
苦しいのよ今も
Diamond Dust 幾千の泡がきらめいて
昇り続けて消えぬまに
Diamond Dust ほうづえをついて透かしたら
なぜか映ってた あの海 あの空 あの島
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Nuorisomusiikkia
Die Toten Hosen 1996 Zehn kleine Jägermeister
Zehn kleine Jägermeister
Zehn kleine Jägermeister rauchten einen Joint,
den einen hat es umgehaun, da waren's nur noch neun.
Neun kleine Jägermeister wollten gerne erben,
damit es was zu erben gab, musste einer sterben.
Acht kleine Jägermeister fuhren gerne schnell,
sieben fuhrn nach Düsseldorf, einer fuhr nach Köln.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Sieben kleine Jägermeister warn beim Rendezvous,
bei einem kam ganz unverhofft der Ehemann hinzu.
Sechs kleine Jägermeister wollten Steuern sparen,
einer wurde eingelocht, fünf durften nachbezahlen.
Fünf kleine Jägermeister wurden kontrolliert,
ein Polizist nahm's zu genau, da warn sie noch zu viert.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Einmal muss jeder gehen
und wenn dein Herz zerbricht,
davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Vier kleine Jägermeister bei der Bundeswehr,
sie tranken um die Wette, den Besten gibt's nicht mehr.
Drei kleine Jägermeister gingen ins Lokal,
dort gab's zwei Steaks mit Bohnen und eins mit Rinderwahn.
Zwei kleine Jägermeister baten um Asyl,
einer wurde angenommen, der andere war zu viel.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Einmal muss jeder gehen
und wenn dein Herz zerbricht,
davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Ja, davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Zehn kleine Jägermeister
Zehn kleine Jägermeister rauchten einen Joint,
den einen hat es umgehaun, da waren's nur noch neun.
Neun kleine Jägermeister wollten gerne erben,
damit es was zu erben gab, musste einer sterben.
Acht kleine Jägermeister fuhren gerne schnell,
sieben fuhrn nach Düsseldorf, einer fuhr nach Köln.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Sieben kleine Jägermeister warn beim Rendezvous,
bei einem kam ganz unverhofft der Ehemann hinzu.
Sechs kleine Jägermeister wollten Steuern sparen,
einer wurde eingelocht, fünf durften nachbezahlen.
Fünf kleine Jägermeister wurden kontrolliert,
ein Polizist nahm's zu genau, da warn sie noch zu viert.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Einmal muss jeder gehen
und wenn dein Herz zerbricht,
davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Vier kleine Jägermeister bei der Bundeswehr,
sie tranken um die Wette, den Besten gibt's nicht mehr.
Drei kleine Jägermeister gingen ins Lokal,
dort gab's zwei Steaks mit Bohnen und eins mit Rinderwahn.
Zwei kleine Jägermeister baten um Asyl,
einer wurde angenommen, der andere war zu viel.
Einer für alle, alle für einen,
wenn einer fort ist, wer wird denn gleich weinen?
Einmal trifft's jeden, ärger dich nicht,
so geht's im Leben, du oder ich.
Einmal muss jeder gehen
und wenn dein Herz zerbricht,
davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Ja, davon wird die Welt nicht untergehn -
Mensch ärger dich nicht!
Lisää vanhusmusiikkia, sovituksena lapsille
Que sera, sera
Sävel ja sanat Jay Livingston and Ray Evans 1956
When I was just a little girl
I asked my mother, what will I be
Will I be pretty, will I be rich
Here's what she said to me.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
When I was young, I fell in love
I asked my sweetheart what lies ahead
Will we have rainbows, day after day
Here's what my sweetheart said.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
Now I have children of my own
They ask their mother, what will I be
Will I be handsome, will I be rich
I tell them tenderly.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
Tämä on oikeastaan thaimaalainen vakuutusyhtiön mainos, mikä selviää vasta aivan lopussa.
Sävel ja sanat Jay Livingston and Ray Evans 1956
When I was just a little girl
I asked my mother, what will I be
Will I be pretty, will I be rich
Here's what she said to me.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
When I was young, I fell in love
I asked my sweetheart what lies ahead
Will we have rainbows, day after day
Here's what my sweetheart said.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
Now I have children of my own
They ask their mother, what will I be
Will I be handsome, will I be rich
I tell them tenderly.
Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.
Tämä on oikeastaan thaimaalainen vakuutusyhtiön mainos, mikä selviää vasta aivan lopussa.
Vanhusmusiikkia
O Mein Papa
Sävel Paul Burkhard 1939
Sanat Erik Charell, Jürg Amstein, und Robert Gilbert
Laulu Lys Assia
Sävel Paul Burkhard 1939
Sanat Erik Charell, Jürg Amstein, und Robert Gilbert
Laulu Lys Assia
O mein Papa
War eine wunderbare Clown.
O mein Papa
War eine große Kinstler.
Hoch auf die Seil,
Wie war er herrlich anzuschau´n!
O mein Papa
War eine schöne Mann!
Wie, wie er lacht,
Sein Mund sie sein so breit, so rot
Und seine Aug'
Wie Diamanten strahlen.
O mein Papa
War eine wunderbare Clown.
O mein Papa
War eine große Kinstler!
Hoch auf die Seil,
Wie war er herrlich anzuschau'n!
O mein Papa
War eine schöne Mann!
Ein schöner Mann!
Ein schöner Mann!
torstai 11. maaliskuuta 2010
Velux kattoikkuna
Taannoin kirjoitin siitä kuinka tänä talvena tuli vettä sisään kattoikkunasta. Syykin selvisi viimein suojan tultua. Sai otettua ikkunan päältä jäät varovasti pois. Ulkoapäin ikkuna näyttää tältä; sen läpi näkyy vähän meidän makuuhuonetta. Syy veden tuloon on noiden ikkunan molemmissa reunoissa näkyvien peltilätkien alla.
Siellä on ikkunan saranamekanismi ja sitä varten iso kolo. Jäästä ikkunan alla tulee kuin malja, jossa veden pinta vähitellen nousee paksun lumen aikaan sisältä johtuvan lämmön vaikutuksesta. Alkaa sitten hiljalleen valua ikkunan reunan kumitiivisteen alta huoneeseen.
Katon rakenteita se ei sinänsä näytä kastelevan eikä vahingoittavan, eikä siitä isoa haittaa ole, jos ikkunan alla on sänky, missä tippumisen nopeasti huomaa.
Siitäkin on jo jotain 5 vuotta kun ruuvasin nuo ruuvit kiinni. Näiden kansien kiinnittäminen oli viimeinen homma ikkunan asennuksessa. En ollut avannut sen jälkeen kertaakan. Koivun siemeniä ja ruumenia kannen alle oli päässyt, pölyn lisäksi. Voisi käydä siellä joskus kesällä kuivalla ilmalla rikkaimurin kanssa.
Tanskalainen ikkuna, tehty leudompaan ilmastoon. Rakenne toimii täysin hyvin vesisateella. Ja normaalitalvina täälläkin. Tämä talvi vain oli ongelmallinen. Mutta tuskin sitäkään enää.
Siellä on ikkunan saranamekanismi ja sitä varten iso kolo. Jäästä ikkunan alla tulee kuin malja, jossa veden pinta vähitellen nousee paksun lumen aikaan sisältä johtuvan lämmön vaikutuksesta. Alkaa sitten hiljalleen valua ikkunan reunan kumitiivisteen alta huoneeseen.
Katon rakenteita se ei sinänsä näytä kastelevan eikä vahingoittavan, eikä siitä isoa haittaa ole, jos ikkunan alla on sänky, missä tippumisen nopeasti huomaa.
Siitäkin on jo jotain 5 vuotta kun ruuvasin nuo ruuvit kiinni. Näiden kansien kiinnittäminen oli viimeinen homma ikkunan asennuksessa. En ollut avannut sen jälkeen kertaakan. Koivun siemeniä ja ruumenia kannen alle oli päässyt, pölyn lisäksi. Voisi käydä siellä joskus kesällä kuivalla ilmalla rikkaimurin kanssa.
Tanskalainen ikkuna, tehty leudompaan ilmastoon. Rakenne toimii täysin hyvin vesisateella. Ja normaalitalvina täälläkin. Tämä talvi vain oli ongelmallinen. Mutta tuskin sitäkään enää.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Valoa hangelle
Työelämä meinaa taas viedä viikot ja viikonloput. Pitää vähän päästä karkuun tällaisille valkeille teille. Tykkään ajaa näitä, aamuauringossa, niin kauan kuin tätä pintaa vielä on.
Vaikka oikein paksu lumi ja kova pakkanen ei Miinalle herkkua olekaan, niin tällainen pienen pakkasen aurinkoinen lumi taitaa kuitenkin olla mukavampaa kuin heinäkuun kuumuus. Lumi pitää virkeänä.
Vaikka oikein paksu lumi ja kova pakkanen ei Miinalle herkkua olekaan, niin tällainen pienen pakkasen aurinkoinen lumi taitaa kuitenkin olla mukavampaa kuin heinäkuun kuumuus. Lumi pitää virkeänä. 
On Miina aika iso. Alkaa itse sen koon jo unohtaa. Mutta kävin sukulaistalossa, missä pieni poika tuli yllättäen kulman takaa Miinaa vastaan. Niiden naamat oli samalla korkeudella. Poika kirkaisi ja juoksi huutaen vähän aikaa ympäri taloa. Vietti sen jälkeen sen tunnin, minkä siellä puhelin, tiiviisti Miinan vieressä silitellen ja taputellen.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Lentomatkustusta
Tulin juuri kotiin. Menin lentokentälle vastaväittäjää vastaan 13.45. Ei tullut ukkoa. Hän oli arvellut, ettei meidän mitään puhelinnumeroita tarvitse vaihtaa, joten emme kommunikoineet suoraan.
Sain selville matkatoimiston kautta, että hän on tulossa 17.15 koneella. Finnair oli vaihtanut hänet toiselle lennolle, syytä ei tiennyt kukaan. No, kone tuli 17.30, ukkokin tuli, vaan kapsäkki ei tullut.
18.00 menessä oltiin saatu selville, että laukkuun on eilen lähtiessä Indianapoliksessa pantu väärän lennon koodi, tai oikeastaan koodi jollaista lentoa ei ole olemassakaan. Laukku on luultavasti New Yorkissa, muttei tiedä jos se olisi Helsingissäkin. Tai se on voitu summamutikassa panna mihin tahansa koneeseen minne päin maailmaa vain. Siellä on hänen vaatteensa, sekä tietysti väitöskirja muistiinpanoineen siitä, miten hän aikoi vastaan väittää.
Käytin miestä vaatekaupassa, ostin sille alusvaatteet ja kauluspaidan. Väittelyyn järjestän hänelle sopivat vaatteet huomiseksi. Käytin syömässä, nälkä siinä tulee puolitoista vuorokautta matkustaessa. Ja tulee väsykin. Hän nauroi hervottomana koko jutulle. Kaipa se väittely huomenna onnistuu. Väittäköön vastaan ulkomuistista. Uuden väitöskirjan kappaleen löin hänelle jo kouraan.
Ulkomaalaisten kuskaaminen Suomeen käy vuosi vuodelta yhä epäluotettavammaksi. Enää ei pitäisi matkustaa kuin suoria lentoja ilman välilaskuja tai vaihtoja, sekä pelkän käsimatkatavaran kanssa. Tällaista sotkua alkaa olla joka ainoa kerta.
EPILOGI
Kaikki meni lopulta ok. Kapsäkki tuli lauantai-iltana, ja sunnuntaiaamuna molemmat lähtivät takaisin kotiin.
Sain selville matkatoimiston kautta, että hän on tulossa 17.15 koneella. Finnair oli vaihtanut hänet toiselle lennolle, syytä ei tiennyt kukaan. No, kone tuli 17.30, ukkokin tuli, vaan kapsäkki ei tullut.
18.00 menessä oltiin saatu selville, että laukkuun on eilen lähtiessä Indianapoliksessa pantu väärän lennon koodi, tai oikeastaan koodi jollaista lentoa ei ole olemassakaan. Laukku on luultavasti New Yorkissa, muttei tiedä jos se olisi Helsingissäkin. Tai se on voitu summamutikassa panna mihin tahansa koneeseen minne päin maailmaa vain. Siellä on hänen vaatteensa, sekä tietysti väitöskirja muistiinpanoineen siitä, miten hän aikoi vastaan väittää.
Käytin miestä vaatekaupassa, ostin sille alusvaatteet ja kauluspaidan. Väittelyyn järjestän hänelle sopivat vaatteet huomiseksi. Käytin syömässä, nälkä siinä tulee puolitoista vuorokautta matkustaessa. Ja tulee väsykin. Hän nauroi hervottomana koko jutulle. Kaipa se väittely huomenna onnistuu. Väittäköön vastaan ulkomuistista. Uuden väitöskirjan kappaleen löin hänelle jo kouraan.
Ulkomaalaisten kuskaaminen Suomeen käy vuosi vuodelta yhä epäluotettavammaksi. Enää ei pitäisi matkustaa kuin suoria lentoja ilman välilaskuja tai vaihtoja, sekä pelkän käsimatkatavaran kanssa. Tällaista sotkua alkaa olla joka ainoa kerta.
EPILOGI
Kaikki meni lopulta ok. Kapsäkki tuli lauantai-iltana, ja sunnuntaiaamuna molemmat lähtivät takaisin kotiin.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Kesä talven keskellä
+1 astetta, 10 cm tahmeaa lunta maassa, pimeää kuin joulukuussa, hikistä kuin heinäkuussa.
Tilauksessa on -10 asteen tasainen kirkas pakkanen huhtikuulle asti, saa nähdä pystyvätkö toimittamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
