Lentomatkustusta

Tulin juuri kotiin. Menin lentokentälle vastaväittäjää vastaan 13.45. Ei tullut ukkoa. Hän oli arvellut, ettei meidän mitään puhelinnumeroita tarvitse vaihtaa, joten emme kommunikoineet suoraan.

Sain selville matkatoimiston kautta, että hän on tulossa 17.15 koneella. Finnair oli vaihtanut hänet toiselle lennolle, syytä ei tiennyt kukaan. No, kone tuli 17.30, ukkokin tuli, vaan kapsäkki ei tullut.

18.00 menessä oltiin saatu selville, että laukkuun on eilen lähtiessä Indianapoliksessa pantu väärän lennon koodi, tai oikeastaan koodi jollaista lentoa ei ole olemassakaan. Laukku on luultavasti New Yorkissa, muttei tiedä jos se olisi Helsingissäkin. Tai se on voitu summamutikassa panna mihin tahansa koneeseen minne päin maailmaa vain. Siellä on hänen vaatteensa, sekä tietysti väitöskirja muistiinpanoineen siitä, miten hän aikoi vastaan väittää.

Käytin miestä vaatekaupassa, ostin sille alusvaatteet ja kauluspaidan. Väittelyyn järjestän hänelle sopivat vaatteet huomiseksi. Käytin syömässä, nälkä siinä tulee puolitoista vuorokautta matkustaessa. Ja tulee väsykin. Hän nauroi hervottomana koko jutulle. Kaipa se väittely huomenna onnistuu. Väittäköön vastaan ulkomuistista. Uuden väitöskirjan kappaleen löin hänelle jo kouraan.

Ulkomaalaisten kuskaaminen Suomeen käy vuosi vuodelta yhä epäluotettavammaksi. Enää ei pitäisi matkustaa kuin suoria lentoja ilman välilaskuja tai vaihtoja, sekä pelkän käsimatkatavaran kanssa. Tällaista sotkua alkaa olla joka ainoa kerta.

EPILOGI
Kaikki meni lopulta ok. Kapsäkki tuli lauantai-iltana, ja sunnuntaiaamuna molemmat lähtivät takaisin kotiin.