tiistai 14. huhtikuuta 2009

No niin, tässä on rakenneltu loppukevään ja kesän opetusbudjettia, ja arvioitu yhdeksää tutkijanpaikkahakemusta. Siihen hyvin pitkä päivä meni. Mutta kyllä nämä työt tästä taas sujuu.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Pitkän perjantain makasin melkein kokonaan pelkkiä univelkoja, mutta Lankalauantaina otin mottorisahan ja läksin oekeesiin töehin. Oun istuttanna mökille ossaan tonttia erinäkösiä pohosboreaalisen vyöhykkeen puita, eilispäevän työmuan kohilla sekamehtänä lähinnä Fraxinus mandshurica, Fraxinus excelcior, Quercus robur, Ulmus glabra ja Thuja occidentalis. Luonnostaan siellä tietysti kasvaa Alnus incanaa ja Sorbus aucuparista. Ja kuusta tahtoo nousta ku saekesänä vesheinee kasvimualle. Ylimpänä minulla on ollu varjopuuna leppiä, vuan kun se istutettu puusto on nyt jo 3-5 metristä, niin joutaa ylin kerros jo hyvinniin poes. Oesin voenna ottoo aekasemminnii, vuan kun tuota polttopuuta on ollu yllin kyllin.

Kuasin sieltä isommiks piässeitä kuusia, usseempia leppiä ja yhen koevun. Tiukkoo lunta ol 20 cm; hyvi raskasta kahlata, vuan helepotti paljo puihe pätkimistä paekalla. Puihi ei tarttunna mehtee ollenkaa, puhtaat rungot nii korkeella multapinnasta että ku varovasti sahas, sae ne hyvi nätisti pieniks.



Taaempana näkys ikäänku oesin kuatana pitkää kantoon. Nii minä teinnii. Minu on paljo helepompi tähätä runko oekeesee suuntaa ku sahhoo riittävän korkeelta. Mikkää ammattimetsurha minä en ou. Kannon oun sitten sahanna poekki muan rajasta yhellä sahhauksella. Ja aeka hyvi minä jokkaese oekeeseen paekkaa saennii. Tein tietysti hittaasti töetä, viime viikkoe jäliltä on aeka rapakunnossa. Ja siinä vaeheessa ku tein viärää suuntaa kallellaa olevaa leppää liian syvän kuatokolon, katoen jo parraaksi lopettoo. Ku läksin sahhoomaa puuta poekki, kallistu se het terän mäntyä koko levveyveltää sissää terän piälle, eikä sitä nalakkia työntämällä suanna purettua. Minulla ol sitä varte taettotikkaat, joilla virittelin korkeemmalle puuhu köyven, ja vein sillä puun nurite oekeeseen suuntaan. Kävelin tietysti ite alta poes riittävän vilikkaasti.

Vuan ku huolimattomuusvirheitä rupes tulemaa, lopetin. On siinä pantu nuri ja pätkitty puolen talaven puut perreelle, isä ne halakoo ja pinnoo kesällä. Ei ennee jaksa mottorsahhoo käsitellä, vuan kirvestä hyvinnii. Selekään koski, mikä ol iso naatinto, koska ei koskenna piähä. Iha oekeen työn hellyyvet lihaksissa. Tytär illalla hiero selän, ja yöllä nukutti makkeesti. Oun minä tyytyväene.

En ehkä ihan sano, että moottorsaha on miehen paras ystävä, vuan kyllä se niitä parraeta on.

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Muuttolintuja

Lunta tuli 10 cm. Sade niin sakeaa että hädin tuskin sai kuvattua mitään. Pimeää kuin joulukuussa.

Pihasta löytyi 3 mustarastasta ja 7 peippoa. Yrittivät sieltä lumen seasta löytää jotain syötävää. Yksi mustarastas onnistui syömään linnunmakkaraa, muut keräilivät murusia hangesta. 



Kun sade taukosi kolasin pihan ja kylvin maahan maapähkinärouhetta ja kaurahiutaleita. Nälkä se on muuttajilla. Ovat meidän pihassa jatkuvasti, ilmeisesti muualla ei taas ole ruokaa. 

torstai 9. huhtikuuta 2009

Pikmin

En ole jaksanut kirjoittaa tänne moneen viikkoon. On ollut aika kamalaa. Ollaan maattu vaimon kanssa vuorosunnuntaisin migreenissä. Samoihin päiviin ei ole ollut varaa edes satuttaa kipua, jotta saisi tämän elämän jollakin tavalla sujumaan. Vaimo on poistanut jonot vastaanotoilta, minä olen saanut yksikköni pysymään jollain lailla kasassa.

Ensin aloin syödä kamalasti makeaa, ja samalla hiljalleen katosi minkään muun ruuan halu. Rättiväsyneenä se ei maistunut oikein miltään. Hyväksi kasvisateriaksi alkoi sopia tien päällä nautittu pussillinen suolapähkinöitä, kourallinen Pandan yrttilakuja, ja pullollinen sitruunalla maistettua kuplavettä. Ajan nyt n. 1000 km viikossa. Mutta sokerilla ei pitkään pärjännyt stressihuumeena, vaan menin Turussa yhtenä iltana R-kioskille. Ostin rasian sikareita ja tulitikut. Olen polttanut siitä lähtien. Rupeaisin ryyppäämäänkin, mutta näiden alkoholistieni esimerkki ei vielä ole siihen rohkaissut. 

Niin, ei se vain minä ja vaimo ole. Yksi kollegani sortui taas viinaan, töissä joka toinen viikko, joka toinen horjumassa kaupungilla opiskelijoiden ihmeteltävänä. Työt ja selvittelyt tietysti meidän muiden niskaan. Olen saanut hänet nyt taas kerran terveys- ja sosiaalihuollon piiriin, aika tiukkaan kontrolliin ja säännölliseen antabukseen. Elää raittiina, tai ryyppää taas ja kuolee antabuksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen. Laihtunut, elänyt ilmeisesti pitkiä aikoja pelkällä viinalla. 

Toinen kollega sortui taas viinaan, hakattiin veriseksi ja ryöstettiin. On nyt sairaslomalla. Kolmas kollega meni konferenssissa psykoosiin. Järjestin hänet kotiinsa lepäämään pariksi viikoksi, on taas tolpillaan.

Naiset usein väittävät olevansa miehiä lujempia, mutta ei ne ole sen kummempia. Siinä ne hajoaa missä miehetkin. 

Luulin joskus, että yliopisto-opettajan hommat tarkoittaa rauhallista kirjojen lueskelua, niiden kirjoittelua, ja välillä mukavien luentojen pitämistä oppilaille, mutta maailma on opettanut. Yhtäältä tämä on tappelua Opetusministeriötä ja oman yliopiston johtoa vastaan, toisaalta niiden määräyksiin mukautumista, koska pikkunilkin kapinat voivat merkitä palkanmaksun vaarantumista alaisille. Ja pään hakkaamisesta seinään ei saa kuin otsansa ruvelle. Toisaalta tämä on epämiellyttävien budjettileikkausten seurausten pakottamista työntekijöilleen, ja kollegojen sortumisen aiheuttaman työtaakan kasaamista jäljellä olevien niskaan. Kolmaalta tämä on sosiaalihoitajana ja terapeuttina toimimista milloin työkavereille, milloin oppilaille. Ja neljäältä on sitä opettamistakin, mikä monta kertaa on tämän elämän suolaa, mutta nyt on aina liian väsynyt pystyäkseen nauttimaan edes hyvistä seminaari-istunnoista.

No, mutta on tässä omaa karua kauneuttaankin. Tunnen itseni niin saatanallisen tarpeelliseksi. Tosin, jos minä potkaisen tyhjää, niin sitten jostakusta muusta tulee se saatanan tarpeellinen, mutta siihen asti. 

Japanissa oli 2000-luvun alussa kaunis Nintendoon mainoslaulu Pikuminien peliin. Rakkauden laulu. Se oli iso hitti itsessään, koska siitä tuli töissään tapettavien sarariimanien tunnuslaulu. Heitäkin sortui kasapäin suurten organisaatioiden rakenteellisissa uudistuksissa. Se on melodialtaan, sovitukseltaan ja esitykseltään kamalan kaunis. Olkoon se tämän ajan musiikkina tässäkin blogissa. 

愛のうた Ai no uta  Rakkauden laulu.

Sanat ja sävel Strawberry Flower, 2001.

ひっこぬかれて
Hikkonukarete
Kun meidät on revitty juuriltamme
あなた だけに ついてゆく
anata dake ni tsuite yuku
seuraamme vain sinua.
きょうも はこぶ たたかう
kyoo mo hakobu tatakau
Tänäänkin kannamme tavaroita, taistelemme,
ふえる そして たべられる。
fueru soshite taberareru. 
lisäännymme ja tulemme syödyiksi.

ほったかされて
Hottakasarete
Vaikka meidät hylkäisit
またあって なげられて
mata atte nagerarete
ja taas tavatessamme heittäisit meidät pois
でも わたしたち 
demo watashitachi
niin me silti
あなたに したがいつくします。
anata ni shitagaitsukushimasu
seuraamme ja tottelemme sinua. 

そろそろ あそんじゃおうかな
sorosoro asonjaookanaa
Eikö ruveta jo leikkimään,
そっと でかけてみようかなーんて
sotto dekakete miyookanaante
olisi mukava lähteä hiljaa ulos,
ああ ああ あのそらに
aa aa ano sora ni
aa aa tuota taivasta 
こいとか しながら
koi toka shinagara
rakastan. 

いろんな いのちが
ironna inochi ga
Monenlaista elämää
いきている このほしで
ikite iru kono hoshi de
elää tällä tähdellä.
きょうも はこぶ たたかう
kyoo mo hakobu tatakau
Tänäänkin kannamme tavaroita, taistelemme,
ふえる そして たべられる。
fueru soshite taberareru
lisäännymme ja tulemme syödyiksi. 

ひっこぬかれて
Hikkonukarete
Meidät on revitty juuriltamme
あつまって とばされて
atsumatte tobasarete
kerätty yhteen, lennätetty ilmaan,
でも わたしたち
demo watashitachi
mutta me emme
あいしてくれとは いわないよ。
aishitekure to wa iwanai yo
pyydä sinua rakastamaan meitä. 


そろそろ あそんじゃおうかな
sorosoro asonjaookanaa
Eikö ruveta jo leikkimään,
もっと がんばってみようかなーんて
motto gambatte miyookanaante 
eikö yritettäisi vielä lujemmin?
ああ ああ あのそらに
aa aa ano sora ni
Aa aa tuota taivasta
こいとか しながら
koi toka shinagara
rakastan.

ちから あわせて
Chikara awasete
Yhdistämme voimamme,
たたかって たべられて
tatakatte taberarete
taistelemme, tulemme syödyiksi,
でも わたしたち 
demo watashitachi
mutta silti me
あなたに したがいつくします。
anata ni shitagaitsukushimasu
seuraamme ja tottelemme sinua.

たちむかって
Tachimukatte
Rintamassa,
だまって ついてって
damatte tsuitette
hiljaisina, seuraamme sinua,
でも わたしたち
demo watashitachi
ja me emme
あいしてくれとは いわないよ。
aishitekure to wa iwanai yo. 
pyydä sinua rakastamaan meitä. 

Saman laulun uudempi ja ehkä vielä kammottavamman kauniimpi versio tässä




¨

  :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::