Wabiskaw kukkii

Sirkuksessakin kävin eilen illalla. On vielä lapsi, jota voi käyttää tekosyynä sinne menemiseen. Tykkään niistä. Niissä on mukava tunnelma, ja jotakin osaavia ihmisiä on mukava katsoa. Ei lapsellakaan käyntiä vastaan mitään ollut.

Rikosilmoitus III osa

Polliisilta tuli kirje. Kolaroinut vastapuoli oli tunnustanut asian. Emäntä siellä oli ollut ratissa. Kirjeessä oli myös ilmoitus että hän hoitaa asian vakuutusyhtiössään, mutta muuten selviää kahdella suullisella huomautuksella. Varomattomuudesta liikenteessä ja ilmoittamatta paikalta poistumisesta siis. Minähän en rikosilmoitusta tehdessäni vaatinut hänelle mitään rangaistusta, joten polliisi on kahtonna suullisen huomautuksen riittävän. Minullekin se riittää.

11 päivää asiaan meni. Ei pitkästi ollenkaan.

Kohta kirjeen avaamisen jälkeen soittivat hänen vakuutusyhtiöstään. Asia on vireillä siellä. Minä kävin omassani kertomassa että tapaus on selvitetty, ja he jatkoivat siitä. Samassa yhtiössä vakuutukset kummanssakin autossa. Sanoivat, että vahinkotarkastaja vielä ottanee yhteyttä. Mikäpäs siinä, jos haluaa. Minä olin käynyt peltikorjaamolla jo näyttämässä, korjausarvio on 1300 e. Ennen pitkää sinne, heinäkuun puolella, jos ovat silloin töissä.

Talon huoltohommia

Vaihdoin keskustuulettimen suodattimet ja pesin kopin. Pohjaan tarttuu tuloilmasta pirusti pölyä, joka talvella pakkasella lilluu kondenssiveden kosteudessa. Lämmönvaihtimen alumiinipöntön pesin painepesurilla.

Tyhjensin keskuspölynimurin pöntön kompostiin ja harjasin suodattimen puhtaaksi, vaihdoin uuden harson päälle.

Vaihdoin vesijohtoveden suodattimen. Ruiskin tulovesiputkien päälle bideesuihkulla vettä. Pölyssä kaikki putket.

Puhdistin vesivaraajan alla olevan viemärin. Sinne tihkuu talvella tuulettimesta kondenssivettä, joka imee pölyä. Sitä ei oltu siivottu ainakaan vuosikymmeneen ja neste alkoi olla aika paksua. Vesilukkoa siinä ei olekaan; vain suora putki suihkun viemäriin, missä vesilukko on. Ei vielä tukossa mitään kuitenkaan. Suihkutin koko varaajan alusen vedellä ja vetelin rätillä. Joutaa se kerran vuosikymmeneen puhdistaa. Vajaa sentti pölyä. Sitä luukkua ei juuri tule auottua, kun siellä ei ole ollut ongelmia.

Aika paskasta hommaa.

Nyt on kaikki sillä osastolla melkein kuin uutena.

Toukopuutarhaa

Päärynän kukinta-aikaa. Syötävää hedelmää se ei tee, mutta pysyy hengissä talvessa kuin talvessa. Siperian Olga.

 Kasvimaa on nyt niin siistissä kunnossa, että sen voisi vaikka jättää oman onnensa nojaa kuukaudeksi.

 Herneet pääsee kohta kiipeilemään 3-4 metristen pihlajien latvoissa. Panin noita syrjään purua tehdessäni.

Mielenkiintoista miten viime vuoden elo-syyskuussa kaadettujen pihlajien puu oli vielä täysin valkeaa ja tuoretta. Lepät ja koivut oli jo aivan ruskeita ja haurastumassa, haapa mustumassa. Pihlaja on kova puu.

Purua

Isosta kasasta risuja tulee pieni kasa purua. Vähän karkeaa, pienet oksat menee sellaisinaan koneesta lävitse, mutta ei niistä ole suurta haittaa.

 Tänne se menee. Ei kehtaisi kitkeä. Peruna ja härkäpapu tunkee kyllä lävitse sentin parin purukerroksesta, mutta moni pienisiemeninen rikkaruoho ei.

Kompostiin minä sitä en pane. Säkissä myytävä turpeesta ja kaarnasta tehty tavara on siellä parempaa, maatuu nopeammin, eikä ole kallista.

Rikosilmoitus II osa

Poliisi on aika nopea, paljon nopeampi kuin oletin. Ilmeisesti tällaisia pieniä rutiinijuttujakin hoidetaan tottuneesti ja tehokkaasti; tekstin voi leikata ja liimata aikaisemmista vastaavista ja yksityiskohdat saa suoraan rekisteristä. Voi olla että kone tekee koko kirjeen valmiiksi kun sinne syöttää perustilanteen. Perjantaina tein poliisi.fi sivustolla rikosilmoituksen, ja jo nyt maanantaina tuli postissa tutkintailmoitus, eli kirje, jossa oli sekä minun että oletetun törmäilijän autojen tiedot ja maininta asiaan liittyvistä lainkohdista; sama kirje on tietysti mennyt myös siihen toiseen taloon.

Jonkun verran minua vanhempia, eläkkeen kynnyksellä olevia ihmisiä. Heidän autonsa väri täsmää kylkeeni jääneeseen maaliin. Ehkä pää ei ole enää peruuttaessa kääntynyt kunnolla, jotta olisi voinut katsoa minne on menossa. Moni alkaa olla jo enemmän tai vähemmän raihnaisessa kunnossa siinä vaiheessa. Kipukoukku on hyvä pitämään selkää ja niskaa kääntyvässä kunnossa, kunhan käyttää ennen kuin paikat menee kokonaan jumiin.

Voihan toki olla että kieltävät koko asian, kumpi sitten avioparista lienee kuskina ollutkaan. Tai lainassa jollakulla. Ei minulla suuria tunteita asiasta ole. Mutta saisi tämä vähintään sen verran säikäyttää, että minimissään hoitaisi asian seuraavalla kerralla kunnolla, jos hänelle vielä samanlaista sattuu. Eikä lähtisi kaasu pohjassa karkuun, kuten sanoivat hänen tehneen.

Eikä pahaksi tee minullekaan nähdä, että joku voi panna merkille tällaisen. Voin hyvin olla se, joka mokaa seuraavalla kerralla, ja luulen että minullakin ainakin kävisi mielessä vain yksinkertaisesti häipyä paikalta. Oppia ikä kaikki.

Helluntaipihaa

Kukkia on taas kovasti. Ilmat on kuin heinäkuussa, aamuisin +14, päivisin yli 20, joskus vähän sataa, muuten paistaa. Muuten on kuin heinäkuuta, mutta itikoita ei ole; yhtä tai kahta ei lasketa, ei sen vertaisista haittaa ole. Kasveissa sään parhaiten näkee. Kaikki on räjähtänyt ylös maasta kerralla.

 Vaimo on edelleen tyytyväinen kukkamaihinsa.

 Osa tuolla taaempana näkyvistä valkovuokoista on pinkkivuokkoja. Väriä on yleensä vain terälehtien ulkopinnoilla, mutta tässä sitä on sisäpinnoillakin. Serkkulan metistä kerätyistä siemenistä levinneitä.

 Nämä vain leviää, ja hoitelee itsensä vuodesta toiseen. Ei näille juuri mitään tarvitse tehdä.

 Lampeen on tullut kymmeniä vesiliskoja (Triturus vulgaris)

 Urokset on kasvattaneet harjakset selkäänsä. On seksin aika. Tosin niillä naaras ei laske pippeliä sisäänsä ollenkaan. Se huolii vain sperman, jonka uros laskee veteen. Tapansa kullakin.

Sammakon (Rana temporaria) kutu on lähes tyhjä. Pari viimeistä nuijapäätä juuri lähtee omille teilleen. Mitenhän ne pärjää noiden kymmenien salamantereiden seassa? Toisaalta, jos ne pärjää, niin ne lienee vuorostaan ennen pitkää syömässä salamantereiden nuijapäitä, joita vasta nyt pannaan alulle. Onnea ja menestystä joka tapauksessa kumpaisellekin lajille.

 Tarhamesimarja alkaa kukkia. Se aloittaa nyt hyötykasvien kukinnan.

Samanlaisena näyttäisi jatkuvan, ehkä hiukkasen viileämpänä. Vähitellen tähän alkaa tottua. Kylmään tottuu parissa päivässä, kuuma vaatii viikon. Se noista kahdesta hankalampi lämpötila on. Mutta tottuu siihen kun sitkeästi vain sen keskellä on.

MTD oksasilppuri 20 v

Vanha oksasilppurini lienee jo n. 20 v vanha. Modern Tool and Die töissä jälleen. Jumitti kuitenkin kovaa ja kerta toisensa jälkeen, joten piti ottaa se auki.

Terät tylsät; epäilen että entinen omistaja ei niitä ikinä ole teroittanut, ja ne risut mitä minä vuosi sitten sillä ajoin oli kaikki lahoa puuta ja haapaa, joka on aika pehmeää. Tuore = viime syksynä kaadettu pihjala ei nyt mennyt siitä lävitse kunnolla; paksua se leikkasi kun varovasti puuta antoi, mutta ohut oksa ei katkennut, vaan ohitti terän, taipui, kiertyi akselin ympärille ja veti koneen jumiin. Etsiskelin netistä, mutta ei tuon tyyppisiä teriä ollut enää myynnissä, tosin en tiedä olenko osannut etsiä oikeat paikat. Irtikään en teriä saanut; amerikkalaista tekoa, tarvittaisiin sen kokoinen tähtipää, jota minulla ei ole. Mutta rautaviilalla viistosti nylkyttäen teroitin sekä tämän puolen terän että vastakkaisella puolella olevat terät. Kone kasaan, bensaa ja narusta käyntiin. Ei terät veitsenteräviä ole, mutta puree ne taas. Jumi tulee kerran puoleen tuntiin, mutta sen vertainen on hyväksyttävää. Vaatii minuutin pari repiä pihlajanen nuora koneesta puruaukon kautta ulos käsin, joskus vähän enemmän.

Moottori koneessa on hyväkuntoinen, ja 2 l tankillinen ei aivan tyhjene kahdessa tunnissa, joten ei se ole kallis käyttää. Puita tosin pitää syöttää rauhalliseen tahtiin, joten ei sillä tee tunnissa isoa kasaa purua, eikä leikkuujälki pienissä oksissa ole hyvä, mutta saa sillä kohtuumäärän tavaraa tehtyä. Paria tuntia pidempään ei illalla kannata jyskyttääkään; pitää antaa naapureille iltarauhaa. Jumeja lukuunottamatta mukavaa hommaa.

Rikosilmoitus

Eilen töistä lähtiessäni kävin kaupasta ruokaa perheelle. Sillä aikaa joku tökkäsi sinisellä autollaan kaksi kolhua autoni kylkeen. Oli kuulemma peruutellut tapahtumahetkellä ja lähtenyt sitten nopeasti karkuun. Paikalla olijat oli ottaneet rekisterinumeron talteen ja antoivat minulle palattuani paperilapulla; aivan tuore tapaus vielä, minuuttia paria aikaisemmin. He eivät kuitenkaan jääneet antamaan nimiään todistajiksi, vaan kaasuttivat hekin pois. Ei nämä isoja ole, pientä harmia kuitenkin:

Minulla ei näistä juuri ole kokemuksia. Itse olen tökännyt yhden auton perään joitakin vuosia sitten; silloin vaihdettiin nimet, osoitteet ja vakuutusyhtiötiedot, eikä siinä sen kummempaa. Poliisia ei tarvittu; paikalle tulleet neuvojat vielä varoittivat että ei kannata poliisia asiaan sotkeakaan, saataisiin vain kummatkin sakot liikenteen vaarantamisesta. En tiedä olisiko hän saanut; hän lähti risteyksessä liikkelle, mutta pysäytti kesken matkan, samalla sekunnilla jolloin minä katsoin vasemmalle ettei sieltä ole tulossa autoa. Minä siinä joka tapauksessa lain mukaan syyllinen olin.

Niinpä en mennyt nytkään poliisille; arvelin heillä olevan parempaakin tekemistä, eikä sinne oikein nykyään edes pääse ilman ajanvarausta. Menin vain tänä aamuna vakuutusyhtiöön sen auettua kertomaan asiasta. He puolestaan lähettivät minut poliisin luo; eilen oli tapahtunut kaksikin rikosta, liikennerikos ja rikospaikalta karkaaminen, joten he eivät tehneet mitään ennen kuin poliisi on "tehnyt jotain".

No, sitten poliisille. Puhelimella ensin, mutta sieltä lähettivät saman tien nettiin, minkä kautta tällaiset lähestymiset nykyään tehdään. Verkossa tein rikosilmoituksen ja liitin siihen sekä vastapuolen rekkarinumeron että yo valokuvat. Enpä ole ennen eläissäni rikosilmoitusta tehnytkään. Saa nähdä tapahtuuko mitään ja millä aikataululla. Mitään rangaistusta ei sinisen auton omistajalle vaatinut lomakkeessa. Hoitaisi vain asiansa kunnolla. Hänen vakuutuksensa, eikä hän, oikomisen maksaisi.

Parsapenkki

Parsoja on kasvatettu nyt vuodesta 2009 lähtien, ja oikeastaan aloin tehdä niille penkin pohjaa jo vuonna 2008. 2010 ne on viimein istutettu ojaan, joka on samana syksynä kylmän tultua täytetty. 2011 elokuussa ne on olleet jo tuuheita, ja saman vuoden syksyllä niiden päälle on kuskattu kompostia ja hiekkaa, niin että ne on kasvaneet jo matalassa kohopenkissä. 2012 niistä ei ole yhtään kuvaa; ovatpahan vain kasvaneet. Sinä keväänä nousevissa versoissa oli ensimmäistä kertaa muutama paksumpi, mutta ei niitä silloin vielä syöty. Eikä niitä ollut montaa; useimmat vain lyijykynän paksuisia tai ohuempia.

Tänään kuskasin jälleen kerran kompostin maatuneen pohjan penkin päälle. Saunan kiukaan alta kertyneet tuhkat sekaan. Sen päälle vielä hiekkaa hankaloittamaan rikkaruohojen kasvua ja sotkeutumaan ennen pitkää multaan. Nyt kerroksia pitäisi olla riittävästi. Toki tuo tuosta painuessaan jonkin verran madaltuu.

Uusista versoista ei vielä ollut jälkeäkään. Saa nähdä mitä sieltä nousee, ja milloin, ja joko niitä hennoisi maistaa. Syötävää sieltä ei varmasti koskaan paljoa nouse, mutta onpahan ollut tuossakin tekemistä. Tässä vuosien vieriessä.

Puut pinoon

Tänään käytiin jälleen mökillä kuntoilemassa. Puut on nyt pinossa. Niitä tuli aika pirusti, epäilen että noita polttaa enemmän kuin yhden talven. Lähes kaikki vielä koivua, sekapuuna jonkin verran pihjalaa - joka palaa vielä kuumemmin kuin koivu. No, pitäisi lämpöä riittää.

 Tämä aukio on nyt kohtalaisesti siivottu. Polttupuut pinottu ja pienemmät oksat joko raahattu tien varteen kasaan puruksi myllyttämistä varten, tai sitten läjätty karsintapailalleen, lähinnä kuusenhavut.

 Valkovuokko (Anemone nemorosa) ja kiurunkannus (pysty-; Corydalis solida) leviävät hyvin. Olen joskus heittänyt sinne kummankin siemeniä. Mistä valkovuokot on en oikein muista, mutta kiurunkannukset on Jyväskylästä yliopiston campukselta, missä niitä kasvaa vähän siellä täällä.

 Niitä on jo laajoja kasvustoja. Usein porukoissa valkovuokon kanssa; niille ei kelpaa jokainen paikka, mutta mikä sopii yhdelle, sopii toisellekin. En tiedä kuinka ne sen päättävät. Kummankin siemeniä kuskaavat muurahaiset ja ihmiset. Ilmeisen tehokas lisääntymistapa. Kasvit saavat kummankin eläinlajin tekemään töitä puolestaan.

Kylvöt

Eilen kylvettiin illalla tyttären kanssa viimeiset siemenet. Tai no, vielä taas joskus. Penkeissä on
parsaa
punaista sipulia
mansikkaa
hernettä
porkkanaa, tilliä, persiljaa yms pientä
valkosipulia
perunaa ja härkäpapua

 Puutarhakompostorin hain rautakaupassa. Se on tuo harmaa laatikko. Ehkä se on siistimpi kuin entinen lautarakennelma. Vaikuttaa siltä että Biolan myy Kraudan kautta vihreää ja Sraudan kautta harmaata tavaraa. Minä menin Srautaan ja tuollaisen sain. Vihreänkin olisi saanut kun olisi maksanut 50 e lisää rahtimaksua; se väri vain ei liiku Smarketissa.

Aika tyhmänä systeeminä tuota pidän. Ja luulen että Srauta tässä värien markkinoijajaossa on hävinnyt. Parempi tummanvihreä olisi ollut, mutta ei 50 euroa parempi.

Kaikki on tuolla nurkalla vähän vinossa. Siellä on perustukset savesta.

Puuta ja kukkia

Viikonloppu mökillä, puuhommia. Naisväki pilkkoi. Niille pitää antaa mukavimmat hommat. Niin ne suotuvat tekemään. Minä raahasin puuta metästä. Paksumpia pieninä pätkinä ja ohuempia pitempinä pätkinä. Sekä keräsin risuja kasaan puruksi tekemistä varten. Homma on hyvinkin puolessa välissä.

 Sitä tehtiin sinivuokkojen loisteessa. Samassa valossa on oltu samoissa hommissa ennenkin.

 Mökillä järvenselkä oli jo vapaa, kaikki jäät oli työnnetty meijän lahteen. Niin ahdasta että nousivat jo rantakiville. Miksihän jää oikein menee hileiksi, eikä vain pehmene kauttaaltaan? Varmaan viimeinen jääkuva moneen kuukauteen.

 Kotona näsiä oli alkanut kukkia ja tuoksua.

 Ja valkovuokko avasi ensimmäiset kukkansa myös.

Jäätä

Eilen illalla.

 Tänä iltana.

Vappu

Vappu meni lähinnä gradunlukemiseen; lapset tahtoo päästä opiskeluistaan eroon ja saada tutkintopaperit taskuunsa kesäksi. Se panee opettajan lukemaan, viideltä jo aamulla tänään.

Mutta tehtiin tässä muutakin. Autoihin kesärenkaat. Niissä saisi melkein kaikissa olla kitkuttimet alla niin pysyisi tiet paremmassa kunnossa ja olisi vähemmän onnettomuuksia. Niillä pitää ajaa rauhallisesti. Renkaat on vaihdettu ja pesty sekä ne että autot. Kuivattu auringossa kevättuulen raikkaiksi. Kelpaa niitä lokakuussa taas vaihtaa alle.

Tytär vaihtoi kokonaan itse ensimmäisen renkaansa; otti irti entisen ja kiinnitti kesärenkaan paikoilleen. Luja tuli. Hyödyllisiä taitoja naisille.

 Kolat nostin naulaan. Jospa ei enää lunta paksulti sataisi.

 Pumppu on tuolla alla. Jäät ei lähteneet vapuksi, mutta liikkeelle kuitenkin. Pohjoistuuli työnsi ne tämän pään rantaan, kallion päällekin. Valkeaksi mennyt ei ole enää vedessä. Mutta pumppuahan jää päällä ei haittaa. Hyvin sieltä autonpesuvesi tuli.

 Miina pääsi kahlaamaan tuulelta suojaiseen rantaan, mihin jäitä ei tullut. Ei mikään ole ihanampaa kuin tepastelu jääkylmässä vedessä. Oli siellä kauan. Entinen koira meni uimaan heti kun pystyi, mutta Miinalle riittää mahavilloihin asti.

 Viimeisiään jää vetelee. Pinnassa näkyy vielä paikoitellen askeleiden ja moottorikelkan jälkiä, mutta sinistä jo monesta paikasta pilkottaa.

 Toisella puolella niemeä ei pinnassa enää näy talven jälkiä. Alkaa olla jo hilettä kaikki.