sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Julmaa isyyttä

Kiltit isät veisi syyslomalla lapsensa ja perheensä kylpylään ja sellaisiin. Julma isä ostaa perheen naisille työhanskat ja vie heidät mökille pilkkomaan puita pakkaseen, tuuleen ja räntä- ja vesisateeseen. 16 pinom3.
 Sekä saunalle parin vuoden puut. Tehokkaita ja tarkkoja kirvesnaisia.
Saunalta jo puut loppui kun niistä ennen huolehtinut on poissa, mutta tuossa etupinossa niistä menee tuuli koko ajan lävitse ja lienevät jo ensi kesänä polttokunnossa.
 Oksia on pihamaat ja lähialueet vielä täynnä, mutta iso tavara on jo kaikki pinoissa. Lehtikuusetkin näkyy nyt, kun petäjät lähti edestä pois. Muuta ruskaa siellä ei enää jäljellä olekaan.
Liikunnallinen lomaviikko. Pitkäuninen myös; perhe nukkui järjestään 10 tunnin yöunet. Kynttilän valossa alkaa illalla nukuttaa aikaisin. Läskiä pois ja voimaa tilalle. Kumpikaan ei valittanut yhtään.

Pitäisiköhän miettiä vanhan Harvian vaihtamista Aitokiukaaseen. Kalliimpi ostoksena, mutta vie vain kolmanneksen siitä puumäärästä mikä jatkuvalämmitteisessä palaa saunakerralla, eikä tarvitsisi lisäillä puita kylpemisen lomassa. Lämmittää saisi silloin kun huvittaa, ja mennä saunaan samalla tavalla joskus myöhemmin. Harviassa alkaa hiiliarina olla taas entinen, tuhka-astia reikäytyy, savutorvi kohta myös, ja kiuaskivet pitäisi vaihtaa. Jatkuvalämmitteinen kuitenkin nimensä mukaisesti lämmittää myös vettä koko ajan jos sattuu isompi menekki, ja kuivaa saunan hyvin jälkeenpäin; siellä ei ole erillistä pesuhuonetta, joten paikat on hyvinkin märkiä saunareissun jälkeen. Jos vaikka miettisi.

Kävin Narvin sivuilla. Kertalämmitteistä aitokiuasta ei näköjään enää edes myydä vesisäiliöllä, joten antaa olla. Erinomainen kiuas se muuten on, kun vain tietää miten se pitää lämmittää. Moni sellaisen omistaja ei näköjään ole lukenut käyttöohjetta, keskustelupalstojen perusteella arvioituna.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Pätkinä jo

Piha ja pihapiiri on täynnä pätkittyä petäjää nyt. Pidempinä ja lyhyempinä pätkinä. Hieno ilma sahata, mutta kun ei ole siihen tottunut, niin selkälihakset on nyt niin kipeät että ähkimättä ei pysty liikahtamaan. Pinossakin noita jo jonkin verran on, mutta pääosa vielä maassa pitkällään.
 Toisella reissulla sitten kärrätään, kannetaan ja vedetään pätkät pilkottavaksi ja lisäleikattavaksi.
 Olisi noista tietysti hyvää lautaa ja lankkua myös tullut, mutta enpä lähde pientä puumäärää mehtäyhtiöille tarjoamaan. Tuhahtaisivat vain. Möin 20 v sitten ison pinon koivutukkeja jollekin yhtiölle, ja sillekin tuhahtivat, että pieni määrä, yksi rekallinen vain. Ja koska tuossa kaikessa on niin äärettömän paljon hommaa, niin mieluiten hankin sillä työllä perheelle lämmintä. Muutama seteli ei uunissa paljoa lämmitä.

Aamukävelyllä

Minä olen järvisuomalainen. Järven rannalla tuntee olevansa kaikkein eniten kotonaan.
 Miina aamuteellään. Kuiva syksy, järvessä vähän vettä.
 Kuusmetässä on jo marraskuun värit. Kohta muuallakin.

Iltakävelyllä

Kuivaa ja kirkasta syksyä. Jopa nyt lokakuussa saattoi nähdä komean auringonlaskun. Tällaista lähtiessä.
 Istuin Miinan kanssa pitkään serkun pojan mökin laiturilla lepäilemässä. Aurinko laskee nyt länteen ja häviää näkyvistä paljon nopeammin kuin kesällä.
 Kun metän kautta palattiin kotimökille, oli värit jo kaikonneet taivaalta. Niin tyyntä että pilvien muodoissa ei puolessa tunnissa ollut tapahtunut juuri mitään.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Nurin ovat

nämä kaksi ja 8 muuta melkein samanlaista.
Perhe oli mukana huvittelemassa. Kiipesin narun niin korkealle puuhun kuin tikkaat yletti, ja sillä vaimo ja tytär vetivät puun nurin, samalla kun minä sahasin tyveä poikki. Tässä rakennusten vieressä on hyvä olla tarkkana.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Hyvä uunihernekeitto

Käy sen verran kylmäksi, että on pitänyt taas ruveta lämmittämään uunia. Siinä voi kätevästi laittaa ruokaakin. Olen lukenut 2 päivää tenttejä, esseitä ja luentopäiväkirjoja kotona, joten kotitöihin on kuulunut lämmittämisen lisäksi myös perheen pitäminen ruuissa. Tänään siis iltaruuaksi hernekeitto ja leipää.



Aloitetaan aamulla lämmittämällä uuni. Yksi pesällinen riittää. Jätetään tasaantumaan muutamaksi tunniksi.

Kaapin perältä löytyi paperipussista kourallinen muutama syksy sitten kuivattuja herneitä; ne likoon teräskattilaan 8 tunniksi.

Iltapäivällä kolmelta voi lisätä vettä reilusti ja siirtää kattilan uuniin.

Kuudelta kattilan voi ottaa pois, ja lisätä keittoon kellarista löytyneet viimeiset pienet porkkanat, ison sipulin, roiskauksen meiramia, toinen garam masalaa, kaksi liemikuutiota, ja lopuksi yksi ruikkaus rypsiöljyä ja toinen sesamöljyä. Öljyt antaa syvyyttä keitolle. Kattila takaisin uuniin.

Puoli kahdeksalta uunista pois ja kaiken ajaminen tasaiseksi paksilla. Takaisin uuniin.

Kun perhe kahdeksalta kotiutui, kattila pöytään, sekä leivät, voi ja juusto. Maitoa lapselle ja mustaviinimarjamehua aikuisille. Siinä kaikki tarpeellinen.

Tytär otti lisää, ja otin minäkin. Hyvä keitto, vaekka ite sanonnii. Kypsä ja pehmee, hyvältä haeseva, mahhoo lämmittävä.

Vähän jäi pohjalle; kattila on pihapöydän päällä viileässä yön ja tytär voi syödä loput huomenna iltapäivällä koulusta tultuaan jos on nälkäinen.