Olin minä kipeä. Nyt alkaa ruumis itse päästä voitolle viruksista, ja tuhti annos antibioottia päivässä alkaa hoidella borrelioosin. Ennen ihmiset kuoli tällaisiin. Sitä on mielenkiintoista ajatella.
Norjassa oltiin Tröndelagissa sellaisen kaverin luona, jonka kanssa olen joskus 35 vuotta sitten tehnyt yhden talven töitä kibbutsissa Israelissa. Lähinnä pessyt ruokalassa muutaman sadan ihmisen astiat kolme kertaa päivässä. Silloin tultiin hyvin toimeen keskenämme. Panin taannoin sen nimen huvikseni kuukkeliin, ja Norjasta se löytyi. Oli mennyt sikäläisen naisen kanssa naimisiin, kouluttanut itselleen ammatin, muuttanut pieneen kuntaan asumaan, rakentanut talon ja kasvattanut perheen. Eri ihmisiä me nyt oltiin kuin silloin alle 20-vuotiaina, mutta toimeen tultiin keskenämme hyvin edelleen. Samoin perheet.
Norjassahan on aina nättiä, vaikka sataisi kuinka paljon. Muuallakin kuin siellä vuonon rannalla.

3 kommenttia:
Pahoittelut punkkikupasta! Onni, kun perheessä on tarkkasilmäinen asiantuntija :)
Ja Norjassa on tosiaan kaunista. Vuoret, kivet ja vesi.
Kiitos ja joo.
Jopas kuulostaa ikävältä touhulta. Jokin outo virus täälläkin on pitänyt, mutta ei tuollaista pirulaista vielä ole päässyt yllättämään. Onneksi antibiotit tepsivät ja pääset nauttimaan kesästä. Nythän se vasta alkaa!
Lähetä kommentti