Helmikuun alun kukkia

Täysi Kioton talvi jatkuu tammikuun lopun lämpöaallon jälkeen, joten ei kasvimaailmassa mitään muutosta ole tapahtunut. Öisin usein pakkasen puolella, päivisin muutama aste lämmintä, vettä tai räntää tulee usein. Siperiasta päin yleensä tuulee, ja kovaa, menee kosteana vaatteiden lävitse.

Camellia japonica (椿 tsubaki) kukkii koko talven, aloittaa silloin kun kylmenee ja lopettaa kun kevät alkaa lämmittää. Pensaissa on yleensä aina nuppuja, auki olevia ja lakastuneita kukkia yhtä aikaa. En tiedä kuka niitä pölyttää, koska hyönteisiä ei missään näe, mutta joku kuitenkin. Siitä on lukemattomia puutarhamuotoja, kaikissa valkean ja punaisen välisissä sävyissä. Luonnonlaji on punakukkainen, mutta en tiedä olenko koskaan sellaista nähnyt. Nämä ovat kasvitieteellisestä puutarhasta.

 Toinen pensas, joka kukkii samalla tavalla, on Camellia sasanqua (山茶花 sazanka eli vuoritee; teepensaan sukulaisia molemmat ovat), josta myös on lukemattomia puutarhalajikkeita. Sen luonnonlaji puolestaan on valkokukkainen, mutta tässä alla oleva punainen on kaikkein yleisin. Tsubakin kukat ovat vähän supummassa ja sazankan kukat avoimempia, siitä ne erottaa.

 Chimonanthus praecox (蠟梅 roobai) rupeaa kukkimaan tammikuussa. Sitä näkee puutarhoissa aika usein. Se haisee hyvältä, tyynellä jo muutaman metrin päähän pensaasta. Alkuaan kiinalainen puu, mutta sitä on kasvatettu Japanissakin jo kauan.

 Siinä kukat melkein on. Joskus saattaa nähdä lokakuun kirsikan, joka kukkii näiden tavoin pitkin talvea harvoin pinkein kukin, mutta kännykässä kamerana on omat ongelmansa. Tarkentaa mihin sattuu, mutta ei siihen kukkaan koskaan.

Lumi kai pitää laskea talven koristeeksi; tässä sitä taas makuuhuoneen katolla. Kyllä kylmässä nukkumiseen tottuu, tuntuu jo miellyttävältä, ei kuumassa haluaisi nukkuakaan.

 Kaikkein yleisin väriläiskä tähän aikaan vuotta Kiotossa on joka tapauksessa Nandina domestican marjat. Kiotossa sitä näkee melkein joka pihassa, mutta Tokiossa en muista nähneeni sitä ollenkaan. Sekin on kauan sitten tullut Kiinasta, kuten myös sen nimi 南天, joka Japanissa luetaan nanten, ja joka tarkoittaa etelän taivasta. Etelän taivas ei juuri milloinkaan ole punainen, mutta Kiotossa selitetään sen olevan peitenimi varsinaiselle asialle, joka on 困難を転じる konnan wo tenjiru, eli se kääntää onnettomuuden pois talon pihasta. Koska kiinalaiset eivät tunne asiaa ollenkaan, tämä on kyllä kiotolaisten itsensä keksimä mutka nimeen. Tässä pienen 金剛寺 Kongooji-temppelin pihassa Sanjoon varrella Sorsajoesta hyvän matkaa itävuorille päin.

Ei haittaisi vaikka vähitellen rupeasi jo lämpenemäänkin. Luumuissa on isot nuput, mutta näin kylmässä ne ei aukea vielä.