Kaivon puhdistus II

Tyhjensin kaivon ja saumasin kaikki renkaiden saumat. Onpahan nyt tehty. Menekki oli n. 1 kg pikasementtiä/sauma; alan oppia tekniikkaa ja roiskia vähemmän. Ja kun kaikki pitää kokeilla, heitin kaivoon myös kanakalkkia, jota tuolla pohjalla vähän häämöttää. Vedessä on rautaa kohtalaisesti. Se värjää hiljalleen sekä vesisangon että kattilat, kuten myös on tummentanut alempana olevat kaivonrenkaat.

Minulla ei ollut ennen ostoa käsitystä siitä mitä kanakalkki oikein on, mutta koska se maksoi Agrimarketissa vain 7 euroa 40 kg säkki, niin otin kaksi säkkiä. Koska minulla oli kokemusta vain puutarhakalkista, sekä jauhona että rakeina, olin luullut sen olevan jotain simpukankuorien tapaista harmaahkoa kiveä, mutta se olikin kirkasta ja kiiltävää. Ilmeisesti tämä on kalsiittia. Jossa on muutakin kiveä seassa.

Se on periaatteessa raekooltaan 5 mm, mutta seassa on murskauksesta jäänyttä pölyä. Se pitäisi pestä pois ennen kaivoon heittoa; kokeilin tällaisella systeemillä, missä kaadoin kaiken isoon saaviin ja laskin perään pohjasta käsin kaivosta pumppaamaani vettä.

Aika paljon valkeaa pölyä tällä keinoin lähtikin, mutta pitäisi olla kerralla vähemmän soraa saavissa, tai jonkinlainen iso siivilä, jos sen kaiken haluaisi pois. Kaivon vesi on nyt hieman valkeaan vivahtavaa, mutta ei mitään maitoa kuitenkaan. Kalkki tekee hyvää luustolle, joten ei siitä vaaraa ole; jos tuo kelpaa kanoille syötäväksi, niin kelpaa se ihmisellekin. Luultavasti kalkkipöly ensimmäisenä reagoi veden happamuuteen ja muuttuu kalsiumsuoloiksi, mutta leijuuko ne vedessä, tarttuuko ne kaivon seiniin, vai kerrostuuko ne pohjaan on asia jota en tiedä. Joka tapauksessa juotavaa vettä kaivossa on.