sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kuusilla ja ilman

Nämä seudut on erinomaisia kuusen kasvatukseen. Naapurissa on jopa ihan puhdas kuusimehtäkin. Se on hyvin kaunis. Pelkistetty. Yksinkertainen. Helppo kävellä. Sumuisen näköinen, mutta se on vain hämärää naavaa kuolleissa alaoksissa.
Elämää siellä ei paljoa ole kuusien ja sammalen lisäksi. Tai niin luulisi, mutta löysi Miina sieltä jäniksen jäljet. Tykkään tällaisesta metästä naapurin mehtänä, kävelen siellä mökillä käydessäni ihan ilokseni, mutta mieluummin en anna oman mehtäni mennä tällaiseen tilanteeseen.
Oma mehtäni on paljon nuoremmassa vaiheessa ja paljon sekaisempi. Olin siellä tämän viikon ja viikonlopun töissä, raivasin miehen mittaisen vatukon, joka nuorten puiden alla - ja pienempien päällä - sakeana kasvoi, mutta ei varjostettuna kuitenkaan marjonut, sekä reilusti yli 100 kuusta, pienistä kolmemetrisiin. Noin 10 aarin alalta. Näkyy siellä vielä joitakin kuusia, mutta niiden runko on jo irti juurista ja niistä on tehty suojuksia jänistä kiinnostaville puille. Osan karsin kirveellä pystyyn, niistä saa keppejä. Vettä satoi koko viikon ja tuuli kylmästi, +11 - +13 astetta. Oikein miellyttävät kelit: ei itikoita eikä paarmoja vastuksina.
 Tuijametsiköstä tulee kyllä yhtä pimeä kuin naapurin kuusikosta, mutta se on vasta n. 20 v vanha, eikä vielä sulkeutunut. Märässä tuijametässä tuoksuu hyvältä.
 Päämääränä on tällainen mehtä, kuten tässä n. 30 vuotiaitten niinipuiden alla, joka on jo niin varjoisa että aluskasvillisuus ei kasva korkeaksi, missä on hyvä kävellä, mutta missä kuitenkin kasvaa muutakin kuin ne puut itse. Ja missä kukkii keväällä.
 Ja mitäpä sieltä tulikaan vattujen alta esiin. Niinipuun taimi. Tämä on jo ponnistanut sirkkalehtien lisäksi yhden oikean lehden, joka kyllä ei vielä ole täysikasvuisen muotoinen. Mutta niinipuu (Tilia cordata) se joka tapauksessa on. Tässä metässä tuntee itsensä vanhaksi. Olen kasvattanut emopuut itse siemenistä ja istuttanut tänne nuorena miehenä. Vähän kuin kasvatusisänä. Nyt ne jo kukkii ja tekee omia siemeniä. Olen tämän taimen kasvattipappa nyt.
Niinipuun kukista ei ole kuvaa, vaikka ne kyllä kukkii juuri nyt. Kukkia on vain ylhäällä, eikä puun alapuolelta niitä pääse kuvaamaan. Kova humina sieltä kuitenkin kuului, kimalaisia paljon jos ei satanut. Tähän aikaan ei enää ole metässä paljoa muita luonnonkukkia, joten sinne kerääntyivät kaikki suurin joukoin.

3 kommenttia:

RH kirjoitti...

Ihana pikkulehmus! Enpä oo katsonut, onko mun kylvämät lehmuksensiemenet itäneet... mutta pieniä tammia on mejän pihalla nyt. Liekö orava haudannut terhoja. Siirtäisin ne jonnekin, jos vain tietäisin, missä ne sais kasvaa... ei ole omaa mettääkään, mistä näreitä hakis. Tai periaatteessa on, mutta Lapissa asti.

Yamaba kirjoitti...

Pärjäisiköhän tammi Lapissa? Oulussa asti niitä näkee rannikolla, ja sisämaassa Iisalmessa olen nähnyt joskus taimia tekeviä hyvinvoivia tammia, mutta Lapista en tiedä. Lappi on kyllä iso paikka. Sieltä voi löytyä mikroilmastoja joissa ainakin tammipensaan voisi saada kasvamaan.

Kai niitä voi salaa viedä siellä etelässä muidenkin mehtiin kasvamaan ... ei tammi mikään rikkaruoho ole.

RH kirjoitti...

En muista ainakaan ikinä nähneeni tammea siellä, mutta enpä kakarana niin paljon huomannut kasveja katsellakaan. Mutta etelään kun muutin, en enää tuntenut edes puita!