Se kasvaa jopa tuijien alla ja kukkii sielläkin. Kukkii vaikka 10-senttisenä. Kukkakärpäset sitä pölyttää, mutta jos se ei varjossa löydä pölyttäjää, niin se hoitaa homman itse ja etenee siemeniin omin avuin.
Yhtä nopea se on kuin isompi sukulaisensa. Venyy muutamassa päivässä isoksi, kukkii ja panee siemenet lentämään. Siltä se ainakin vaikuttaa; missä joku päivä sitten ei huomannut mitään, voi nyt olla jo monta kasvia siemenet valmiina. Se on kotoisin pohjoisempaa kuin himalajanbalsami; Keski-Aasiasta.
Itse kai minä olen sen joskus mökille tuonut, jos se ei sitten ole tullut jonkun puuntaimen mukana. Ei muista; on sitä siellä ollut vuosikausia. Itse minä toin himalajanbalsaminkin, kauan sitten, silloin kun se oli vielä nätti ja ihmeellinen kasvi, jota ihmiset antoi toistensa kukkapenkkeihin. Mutta tapetaan kun kohdataan. Se on vahva ja minä olen perusteellinen.
2 kommenttia:
Onko se yhtä kamalan hajuinen kuin tavan palsami? Mie kanssa edelleen hävitän joka ikisen, minkä näen, niin pienen kuin suurenkin. Olen miettinyt, voiko niissäkin (siis punakukkaisissa) olla kahta eri lajia, kun toinen on paksu ja mehevä, toinen hento ja pieni - vai johtuuko kokoero vain kasvupaikasta.
Haju ei ole yhtä voimakas, mutta samalla tavalla epämiellyttävän tuntuinen kasvi se on. Luulen himalajanpalsamin kokoerojen johtuvan kasvupaikasta. Pienen jälkeläisestä voi kasvaa iso hyvässä maassa ja valossa. Meillä kotona maaperä vaihtelee lyhyellä matkalla paljon ja sen mukaan kokokin vaihtelee. Tietysti luonnonvalintakin jahdatun kasvin kohdalla toimii nopeasti ...
Lähetä kommentti