Pähkinöitä ja

Vielä löytyi yksi sato korjattavaksi. Pähkinöitäkin oli puissa. Jos ei monta, niin kuitenkin enemmän kuin koskaan ennen, eli suursato. Ovat itse asiassa vielä vähän raa'ahkoja ja pehmeitä, mutta pähkinöitä kuitenkin.

 Liiterissä on nyt kuivaa puuta niin että talven ylitse selvitään, vaikka olisi taas nätti pakkastalvikin. Sellaista toivoen.

Meni minne vaan on edessä aina tekemättömiä töitä, eikä niistä selviä kaikista millään. Sen siitä saa kun yrittää puristaa koko syksyn syyskuuhun. Palkkatöitä tekee joka päivä viikon ympäri, sen seassa hoitelee omaa kotia. Puut ja pähkinät oli eilen, tänään olen pessyt ja pannut vaimon ja oman auton talvivahaan, keräillyt kesätavarat pihasta, kantanut vaimon kukkia pihalta sisään, nostellut pihapöydät ja tuolit pinoon räystään alle, pessyt pihan painepesurilla. Alkaa olla syyskuu lopuillaan, ei tiedä koska alkaa lunta sataa. Viikon päästä tai tammikuussa.

Vetää sataa, jatkuvasti, koko ajan sitä putoaa niskaan kun ulkona käy. On siihen jo tottunut, mutta kuitenkin ...

Olen niin väsynyt että en olen kuunnellut tässä nojatuolissa jo kolme tuntia vanhaa diskomusiikkia. Se on äärimmäisen väsymyksen merkki. Hustlea, Lambadaa, Love to Lovea, Aserejea ja montaa muuta. Yhtä pitkään kesti tämän postauksen kirjoittaminen. Lause kerrallaan puristettuna. Huomenna on taas kova ja pitkä päivä.