maanantai 23. heinäkuuta 2012

Tavaraa

Olin tyttären kanssa viikonlopun mökillä, siellä siivoaminen jatkui. Mihin koskee pieni sormenpää, siihen jälki jää. Katto pitäisi maalata joskus, alkaa vanhat maalit rapista ja pientä ruosteen alkua siellä täällä. Ajettiin lasia, metalleja, paperia ja muovia keräilypaikkoihin, kolme säkillistä vaatetavaraa odottaa käyntiä kierrätyskeskuksessa.

Soitin isäni talon isännöitsijälle. Taloyhtiöllä ei ole velkoja, eikä isällänikään. Kattoremontti siihen taloon on lähivuosina odotettavissa. Vessan hajallisen valokatkaisijan korjaa taloyhtiö, saunan hajallisen oven lukon minä.

Vaimo on tulossa kipeänä kotiin. Pitää soittaa sille kunhan pääsee Frankfurtiin; tästä taitaa tulla perheen syysmatka Vantaan lentokentälle ja takaisin. Pidemmistä ollaan luovuttu, jos ei sitten myöhemmin syksyn mittaan.

Jokapäiväinen sateemme on langennut luotettavasti ja varmasti, pituus ja kellonaika vain on vaihdellut. Järvien vesi ei ole ainakaan vielä ruvennut nousemaan, mutta kylmää niissä on kuin juhannuksena. Mökin kaivossa sen sijaan vettä oli yhtä paljon kuin huhti-toukokuun vaihteessa normaalisti, eli se oli täynnä. Pohjavettä on siis lumen sulamisen ajan verran. Mielenkiintoista nähdä jatkuuko syksy ja talvi samanlaisina, ja onko järvien pinta ensi keväänä vielä korkeammalla kuin tänä vuonna. Koska sekä meidän talo että mökki on kannaksella/ rinteessä kaukana vedenpinnasta, ei tästä sateesta eikä korkeasta vedenpinnasta meille mitään oikeaa haittaa ole.

Lehdestä tuli sähköpostiin kuolinilmoituksen taittovedos. Vastasin että ok.

Niin rankka kuuro että pisarat hyppää takaisin ylös 20 cm kiveykselle pudottuaan.

------------------

Vaimo palasi kotiin. Muutamaan päivään ei juuri mitään syöneenä ja reiluun vuorokauteen ei juuri nukkuneena, mutta tapansa mukaan ihan hyvällä tuulella. Taudin nimestä ei tietoa; kuumetta, päänsärkyä ja paha olo, mutta ei mitään niistä enää pahasti. Söi kokeeksi lentokentällä yhden Cafe Picnicin myslimustikkajukurtin ongelmitta. Kuorsasi kotimatkan Miinan kanssa kilpaa auton takapenkillä. Tytär ja minä laulettiin etupenkillä Nocturnea kunnes minäkin aloin muistaa sanat ulkoa. Ihan hyvä reissu.

3 kommenttia:

RH kirjoitti...

No teillä ei ainakaan tarvi kukkia kastella ulkona :) Meillä aina välillä tarvii, mutta onpahan sadevettä tynnyrissä. Joskus ihan kummastuttaa sadetutkan kuvia katsellessa, että miksi juuri meidän kohdalla on sateeton kaistale, kun molemmin puolin menee sadealueet...johtuneeko jotenkin noista harjuista. Tai sitten sateet on ymmärtäny väärin sen, kun näillä tienoin kulkee vedenjakaja.

lepis kirjoitti...

Onneksi sataa, aina välillä. Sade ei haittaa, tuo tuuli ja kylmyys on sitten toinen juttu. No, ehkä tästä selvitään.

Tavaran roijjuu taitaa olla aika kovaa hommaa.

Yamaba kirjoitti...

Ei tarvihe kastella ulkona kukkia. Kaiken saa vain antaa olla ja kasvaa.

Tavara pitää jokaisen esineen kohdalla päättää säilytettäviin ja pois pantaviin; lajitella, sijoittaa oikeaan pussiin tai laatikkoon, erottaa metalli lasista, puhdistaa ja niin edelleen. Kantaa, nostella, pinota, kuljettaa määrättyihin paikkoihin, purkaa ja tyhjentää. Se vie aika lailla aikaa.