sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Hyvä sunnuntai

Hyvä päivä tänään. Näitä tarvitsee silloin tällöin. On viimeinkin niin pakkanen että jääpuikkoja pystyy muodostumaan räystäälle kevätauringossa. Tosin lupasivat -19 C ja tuli vain -10, mutta hyvä että edes jotain.

 Hiihdeltiin perheen porukalla järven ympäri. Isohan tämä järvi ei ole, puolentoista kierroksen tekemiseen meni vain kaksi tuntia. Kapean pitkulainen matala mutapohjainen järvi.
 Järvessä on yhteensä 8 saarta, jotka tänään kierrettiin kaikki. Tai Miina nyt ei kaikkia kiertänyt, kolme kuitenkin. Jätti järven ääripäät käymättä kummassakin suunnassa. Melkein kaikki tämän järven rannat kasvaa osmankäämiä ja järviruokoa, etenkin saarien ja mantereen väliset matalikot. Etenkin osmankäämiä. Mukava kasvihan se on.
 Joki joka tähän järveen laskee on jo aika pitkälle sula. Joutsenia on näkynyt noin kolmisen viikon ajan jo. Tällaisista paikoista löytyy varmaan jo ruokaa niille.
Hiihtolenkin jälkeen kiersin lähimetät ja puhistin tekemäni linnunpöntöt. Ei linnut kaikkia metässä ja metän reunassa olevia pönttöjä edes käytä. Ne on lähinnä kottaraisen pönttöjä, mutta vaikka meillä pyörii tähän aikaan kevättä - nytkin - kottarainen tai pari pihassa, niin ei ne koskaan jää pesimään. Tänne talon räystään alle, minne tein rivin tervapääskyn pesiä, olisi tunkua vaikka kuinka. Nämä on talitinttien suosiossa, pääskystä en ole nähnyt näissä ensimmäistäkään. Viime keväänä en joutanut näitä puhdistamaan; 11 pöntöstä 9 sisälsi pesämateriaalia. Luulen silti ettei siellä 11 paria tinttejä ole asunut, vaan vain yksi, tai sitten kaksi peräkkäin. Kahdessa pesässä oli selviä munankuoria, muissakin oli asuttu; jos ei kesällä, talvella ainakin. Meidän makuuhuoneen ikkuna on tuossa takana. Linnut tekee vain turhaa työtä yrittämällä rakentaa monta pesää, eivät ilmeisesti erota kunnolla mikä reikä olikaan oikea. 
   
Hienot hankiaiset. Kestivät aamulla pakkasessa täysin suvereenisesti sekä Arjaa että minua. Tässä Miina istu yhdellä vakiopaikallaan, pellon pintaan on vielä puolisen metriä.
Käytiin tänään saunassa. Ollaan siirrytty sunnuntaisaunomiseen, etenkin jos ollaan päästy hikoamaan.  Ja ihminen on puhtaimmillaan viikon alkaessa. Saunan päälle kävin istumassa tuolla samalla paikalla missä Miina nyt on, mutta yllätyin. Paitsi että lumi on kylmää, oli se myös yllättävän terävää. Siinä on pieniä piikkejä. Sain selvän reiän toiseen pakaraani pelkästään istumalla hankiaislumelle. Samoin vaimo päivällä kerran kaatuessaan eteenpäin sai leukaansa kaksi pistohaavaa. Pieniä pieniä; ei näistä haavoista mikään ole iso eikä tärkeä, mutta mielenkiintoisia olivat. Piikkejä hankiaisella, niin pieniä että ne ei tunnu paljaan jalan alla, mutta  pehmeämmän nahkan lävitse ne uppoaa kuin neulat. Ei välttämättä edes tunne kipua ollekaan, eli on ne teräviä.                                                                                                                        

Ei kommentteja: