Ensimmäinen viikonloppu tänä vuonna kun ei ole kokonaisia käsikirjoituksia luettavana. Posti tuo vain 20-30 sivun pätkiä päivittäin, ja niiden kanssa tulee toimeen.
Helmikuu kävi pilviseksi ja sateiseksi hyvän alun jälkeen. Tänään on -7, tuulee kovaa etelästä ja sataa lunta. Sellaista on ollut viikko, ja tuleva näyttää samalta, jos ei vielä lämpimämmältä.
Olen joutanut tekemään muutakin kuin lukemaan. Vaikka halkomaan huapapöllejä. Vaimo pilkkomisen aloitti uutena vuotena, ja kuntoili niiden kanssa useana viikonloppuna, kunnes jäljellä on vain oksikkaimmat. Ne ei halkea kirveellä edes näin jäätyneenä. Eivät kunnolla edes kiilallakaan. Sen joutuu takomaan lekalla lävitse ja sen jälkeen viimeistelemään homman kirveellä. Huapa on pehmeää puuta ja taipuu kiilan edetessä, mutta on hyvin vastahakoinen halkeamaan. Eli hyviä pöllejä. Eivät liian helppoja.
3 kommenttia:
Jotenkin tutun näköinen tilanne huavan kans :)
Kovvoo hommoo tuo tulitikkujen tekeminen! Ei ihme, että sekin siirrettiin halvemman työvoiman maihin.
Hyvää kuntoilua tuo.
Jaha, Sannalla on kokemusta huapojen pilikonnasta. Hyvä niin.
Tehdään niitä tulitikkuja vielä Ruotsissa, eikä sikäläinen palkkataso juuri meistä eroa. Swedish Match vain osti sen viimeisen Vaajakosken tehtaan ja tuhosi koneet, mitä ei myynyt jonnekin kauas. En tiedä miksi omistaja myi. Suomalaiset kaupat kuitenkin oli siihen asti täynnä Finn-Matchin tikkuja. Muistan ne hyvin, koska käytin niitä itse niin paljon siihen aikaan. Isä kaatoi aikoinaan haapoja ja myi ne sinne tehtaalle; tiesi mitä niistä tulee. Sen teollisuudenalan häviäminen Suomesta jotenkin kävi kipeästi.
Mutta kuntoilusta tällainen tikkujen tekeminen käsityönä käy. Mistähän saisi kemikaaleja, joilla saisi aikaiseksi oikeita tulitikkuja?
Lähetä kommentti