Olen kovin tykästynyt virolaiseen musiikkiin. Sitä ei koskaan Suomen radiokanavilta kuulu, mutta hyvää ne lahden eteläpuolella tekevät. Kuten tämä vanha elokuvasävelmä vuodelta 1978. En saa selville laulun tekijöitä enkä laulajiakaan.
Kui on meri hülgehall ja sind ründamas on suur hall,
nõnda hea on mõelda siis, et kuskil rannaliiv
ja mere ääres väike maja ootamas on mind.
Nii hea, nii hea on mõelda siis, et kuskil rannaliiv
ja mere ääres väike maja ootamas on mind.
Mitä enemmän viron kieltä kuuntelee, sitä enemmän siitä tykkää, ja sitä ymmärtääkin aika paljon, kun rakentelee sanojen mielleyhtymistä palapelejä ja saa niitä vähitellen valmiiksi. "Väike" lienee samaa juurta kuin "veikeä", mutta mitä ilmeisimmin se tarkoittaa nyt virossa "pientä". Mutta eihän veikeä oikeastaan koskaan voi suomessakaan suuri olla; pieni tai pienehkö sen on oltava, jotta se voisi olla veikeä, olipa "se" mitä tahansa. Viro on hyvin mielenkiintoinen kieli. Ja hyvin laulavat ja soittavat siellä.
4 kommenttia:
Viron kielessä ja raumalaisten murteessa on paljon samankaltaisuuksia, ehkä niillä on meritse ollut paljon sanankin vaihtoa...
Luulen minäkin niin. Turkulaisillakin on vähän samanlaista nuottia puheessa. Vastavasti saarenmaalaiset ääntävät õ-kirjaimen samalla tavoin kuin suomalaiset, eli ö:ksi; muut virolaiset lausuvat sen tavalla jota minäkään en tajua.
Viron "väike" on samaa juurta kuin suomen "vähän" ja "vähäinen", joka on selvästi sama asia kuin pieni.
Veikeä on eri juttu.
Mutta olet oikeassa; virosta on helppo pitää :)
Kiitoksia anonyymi. Oletko varma että veikeä on eri juttu? Sanat haarautuvat joskus etymologisista juuristaan moneen suuntaan. En väitä vastaan sinulle, koska näyt kielestä paljon minua enemmän ymmärtävän; en vain vielä näe että polveutumisessa välttämättä pitäisi olla eroa.
Lähetä kommentti