Vihannesmaata heinäkuussa

Aamuisin alkaa jo tuoksua elokuulta. Kesän loppu alkaa tulla näkyviin, jos ei vielä ihan lähelle.

Nyt jo suunnilleen tietää miten kesä meni kasvimaalla. Parsa on kasvanut oikein hyvin. Ei tietysti ole vielä syötävässä kunnossa, mutta voi 3 vuoden päästä jo ollakin. Silloin olisi tyttären ylioppilasjuhlat, ehkä.

Mansikkaa tuli paljon. Sitä syötiin parhaana aikana joka päivä mahat täyteen. Nyt on jo hiljaista, ja purin räksäverkotkin eilen pois. Siellä alkaa olla syyslannoituksen aika. Tuhkaa kasteluveteen.

Rusakot keksivät tänä kesänä että herne on syötävää. Syövät sitä rusakoiden tapaan keskeltä tai joskus tyvestäkin. Latva ei kelpaa vahingossakaan. Eli hernettä vähän.

Valkosipulia on kahdenkin penkin päässä. Kaikkea ei saanut viime syksynä siististi maasta ylös. Nosto jäi niin syksyyn, että pikkusipulit oli jo lakastuttaneet vartensa, viettivät talven maassa jo isoina sipuleina, ja nousivat keväällä ylös. Toinen penkin pää on syksyllä varta vasten kylvettyä. Hyviä valkosipuleita. Niin mieto lajike, että kuoritun kynnen voi heittää suoraan suuhunsa ja haukata leipää päälle. Paljaaltaan polttaa kieltä, mutta ei toisen ruuan seurassa. Mikään ei ole niin helppo kasvatettava kuin se. Aina luotettava iso sato.

Pinaattia tuli hyvin yhden kerran. Pitäisi tulla vielä toisenkin; kuukauden ne kasvaa pienistä isoiksi. Ne aina säilötään, jotta päästään talvella tekemään pinaattilettuja. Kesällä tehdään viholaislettuja.

Porkkanaa on syöty viime päivät kuin mansikkaa aikaisemmin. Vaimo oli tehnyt tiukan pitkän kylvön, ja sitä tulee paljon. Syödään niitä pieninä. Ovat silloin pehmeimpiä ja parhaan makuisia. Kasvavat vain nyt kostean lämpimällä niin nopeasti, että paljon ehtii karata isoiksi ja paksuiksi.

Perunat on kylvetty vasta kesäkuun lopulla. Eri kylväjiä; joku pani hyvin harvaan, joku tiheään. Kai sieltä jotain kuitenkin tulee; kaikkein varjoisin paikka, joten varret kasvaa aina pitkiksi ja honteloiksi. Härkäpavut kylvettiin samaan aikaan; vuorotellen perunaa ja papua. Ainakin viime kesänä se näytti pitävän härmää kaukana perunoista; väljä kylvö ja välikasvi, niin että jokainen pottu oli kaukana toisistaan. Perunat ei vielä kuki, mutta pavut jo aloittelee. Ne voi kylvää aikaisin keväällä, tai keskellä kesää. Lopputulos vaikuttaa suunnilleen samalta.

Salaatti kasvaa hyvin niin kuin aina.

Retiisit vaimo oli kylvänyt toukokuussa ilman harsoa, eikä niistä tullut mitään. Ötökät söi ne lehtineen. Punaiset pienet retikat harson alla on tehneet hyvin juurta. Oli siellä mustaa isoa saksalaistakin, samaan aikaan kylvettyä, mutta se teki vain lehteä. Joka on toki syötävää sekin. Se korjattiin pois, ja pantiin tilalle valkeaa japanilaista daikonia. Joskus näistä ristikukkaisista tulee juurta, joskus ei. Yksi pohjoistuulinen päivä lämpimän keskellä saattaa hyvin laukaista ne kukan tekoon juuren teon sijasta, joten se mitä maasta saa on aina onnesta kiinni.

Parsapenkin 20 cm syvän istutusojan täytin syksyllä, ja versot nousi keväällä hyvin esiin. Varret ovat 30-60 cm korkeita. Syksyllä saa alkaa kasata maata uudeksi kerrokseksi. Tempaisen siihen päälle kompostia ja tuhkaa, sekä hiekkaa tuosta mansikkapenkin reunalta. Parsoja varten sitä on siihen varattu. Kun tilaa on, pantiin parsojen viereen täksi kesäksi sipulia. Nekin on parhaita nyt pieninä ja tuoreina.