Uralin taidetta

Ekaterinburgissa on Isetin rannalla mukava taidemuseo. Mukava varmaan siksi, että tapasin siellä niin miellyttävää väkeä.

Venäjällä saa usein museoissa ottaa valokuvia, kunhan maksaa pienen maksun (50 r = 2.5 e) eikä käytä salamaa. En tee rahaa näillä kuvilla, jotka ovat hyvin pieniä, ja koko tämä postaus voidaan minusta ymmärtää museon mainostamiseksi, joten voinen hyvin panna näitä tänne. Siellä on varsin iso kokoelma öljyvärimaalauksia, hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ei niistä sen enempää.

Ekaterinburgissa on kaksi taidemateriaalia jota ei muualla juuri näe, ja molemmat niistä tulee Uralin vuorilta. Toinen on rauta. Ne on tehneet puhtaasta raudasta jo toista sataa vuotta monenlaista kaunista, joko muovanneet sitä pitsiksi, niin kuin tässä n. 100 v. vanhassa maailmannäyttelyn paviljongissa, tai sitten erilaisiksi patsaiksi. Taito ei hävinnyt Neuvostoliiton aikana, vaan tsaarien Venäjältä on suora jatkumo tähän päivään.

Toinen materiaali on Uralin kivet, erilaiset kvartsit, ja vaikka mitkä. Sanoivat kyllä että löydökset on pääasiassa kaivettu jo tyhjiin, ja että Afrikasta saa enemmän ja halvemmalla, mutta nämä on joka tapauksessa Uralin kiviä. (niin, on siellä vielä mammutin luusta veistettyjä koriste-esineitä, joita en niitäkään ole missään muualla nähnyt, mutta niitä saatte käydä itse katsomassa).

Tässä on esimerkkejä niistä eri värisistä kivistä, mitä Uralilta on kaivettu. Värisävyjä on vielä paljon enemmän. Ostin tyttärelle onyksistä hiotun pallon, joka on tuollainen keltaisen-ruskean-valkean kirjava kivi.

Nämä Uralin vanhat pöydäthän ovat kuuluisia, ja näitä näkee mm. Eremitaasissa Pietarissa.

Mutta ne tekee myös kaikenlaista muuta niistä kivistään, kaikenlaisia esineitä ja patsaita, sekä taulujakin.

Tästä tykkäsin suuresti. On otettu kivilevy, jonka kuviot jo viittaavat maisemaan. Sen päälle on sitten kivenmurusista liimalla rakennettu lisää hahmoja, koivuja ja petäjä tässä. Tyyli on hiukan naivistinen, koska näillä aineilla tehtynä vaikutelma on kovin erilainen kuin öljyväripensselillä tai sprayllä roiskien, mutta tuo materiaali, kaikki Uralin kaunista kiveä, aateloi tämän. Aika, harkinta, tarkkuus ja kärsivällisyys näkyy tällaisessa taiteessa; hetkellinen passio taas ei. Sille on muut materiaalit.

Museon naiset, äiti ja tytär, neuvoivat syömään läheiseen Auringonkukkakahvilaan; 5 min rinnettä viistosti oikealle ylös museolta, toinen vastaan tuleva katu, sitä vähän matkaa oikealle kulmaukseen. Tuoretta kaalipiirakkaa, puljonkia ja viinimarjamehua. Oikein hyvää.