"No, tieppä tuulhattuja", minä vastasin.
Syynä se, että olin nähnyt niitä täällä, tekijän vielä hyvin houkuttelevasti esitteleminä. Meillä ei kukaan ole sellaisia ennen tehnyt, mutta tytär sanoi että hänpä tekee. Keittokirjoissahan on ohjeet.
Sillä aikaa kun tytär teki hatut, minä lämmitin auton ... tein minä muutakin ... ja käytiin sitten kaupasta hakemassa ohjeen mukaisesti Valion valkosuklaa-lime-maitorahkaa yksi purkki ja tiramisu-maitorahkaa toinen. Limellä tuli parempi.
Tällaisia niistä tuli. Kuvattuna aidossa auringonvalossa, joka ylettyi nojatuolin selkänojan päälle.
Oikein hyviä olivat. Sopivat hyvin alkupaloiksi ja jälkiruuaksi. Eivätkä ole vaikeita tehdä. Niitä varmaan saadaan joskus uudestaan.
6 kommenttia:
Tuntuupa hienolta, kun oma bloggaus on saanut aikaiseksi liikettä jossain muuallakin! Ihan kuin olis olemassa...
Olet sinä olemassa. Hyvin hyödyllisenä ihmisenä.
Kiitos!
:)
Teit hyvän mielen.
Hyvä!
Vannikkeet eli vol-au-vent'git ovat myös kokeilemisen arvoisia. Niissä on pieni oppiminen että saa ne kohoamaan suoraaan ylöspäin, mutta se maksaa vaivan. Varsinkin suolaisen täytteen kanssa verratonta.
Sellaisista en ole koskaan kuullutkaan, mutta verkosta löytyi kyllä reseptejä. Pitää joskus kokeilla.
Lähetä kommentti