torstai 22. heinäkuuta 2010

Koiralakeja

Katselin FinLex kokoelmasta ajantasaista koiria koskevaa lainsäädäntöä, oman koirani kävelyjen kannalta. Ulkona riimussa yms oleville koirille on omia säännöksiään, lähinnä se, että liikkumistilaa on oltava vähintään 40 m2. Voimassa olevassa laissa näkyy olevan monenlaisia historiallisia kerrostumia, Ruotsin, Venäjän ja Suomen vallan ajoilta. No, Venäjän ajalta ei mitään tärkeää koirien suhteen. 

Rakennuskaari 1.1.1734/2

22 luku   Toisen elukan taikka koiran haavoittamisesta tahi tappamisesta ja sairaan elukan ostamisesta tahi myymisestä; niin myös elukasta taikka koirasta, joka vahingoittaa toisen elukkaa.  

6 §

Joka tahallansa tappaa toisen koiran, vetäköön sakkoa kolme talaria. Jos se on karjakoira, metsäkoira taikka kahlekoira, vetäköön sakkoa kaksinkertaisesti ja maksakoon sen hinnan. Vihaista koiraa, joka puree ihmistä ja eläimiä, ei saa pitää irti.

8 §

Jos koira tahi muu eläin raivostuu, salvatkoon omistaja sen heti sisälle taikka tappakoon, tiedon siitä saatuansa. Jos hän ei sitä tee, vetäköön sakkoa kymmenen talaria. Jos vahinko tapahtuu, korvatkoon senkin. Joka usuttaa koiran toisen omistaman eläimen päälle ja tämä siten vahingoittuu, korvatkoon täysin vahingon ja vetäköön sakkoa neljänneksen eläimen arvosta.

Koira on selvästi erikoisasemassa suhteessa muihin eläimiin, koska se on erikseen mainittu. 1700-luvun säädökset liittyvät lähinnä väkivaltaan, sen jälkien korvaamiseen ja siltä suojautumiseen.

Nykysäännöksistä tärkein on Metsästyslaki, alkuaan säädetty 1934, uusi laki 1962; voimassa on nyt:


Metsästyslaki 28.6.1993/615

8 LUKU Koiran pitäminen

51 § Koiran kiinnipitovelvollisuus

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;

2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;

3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;

4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä

5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

53 § Koiran pitäminen toisen alueella

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. 

Eli rauhoitusaikana koira on oltava kävelyttäjänsä hallinnassa aina, sekä saatavissa välittömästi kiinni. Omassa tai kaverin pihassa luvan kanssa koira saa olla vapaammin. Tarkoitus on, että tiineenä olevia riistaeläimiä ja syntyneitä poikasia ei saa tappaa, vahingoittaa eikä häiritä. Rauhoitusajan ulkopuolella koira saa kulkea vapaasti, paitsi toisen ihmisen maalla, minne tarvitaan irtipitolupa ympäri vuoden. Tässä laissa on koira mukana jo ammattimaisena työntekijänä, jolloin sitä koskevat eri säädökset kuin työtä tekemätöntä laiskaa koiraa, jota vain "pidetään".

Sitten on vuoden 2003 Järjestyslaki, joka toi koirien omistajien elämään taajaman käsitteen:


Järjestyslaki 612/2003

1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;

b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;

2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä.

4 luku Eläimet

14 § Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

2) pidettävä huolta, ettei koira pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua;

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä. 

Kiinnipitosäännös koskee siis vain taajamaa, erityistä hygieniaa vaativia kokoontumisalueita ja spesifisiä rakennettuja urheilualueita, joissa liikutaan nopeasti. Ei julkista paikkaa sinänsä, ja taajaman statuksen ratkaisee liikennemerkki. Taajamassakaan se ei koske omaa pihaa, jos se on aidattu, ja omistaja on koiransa kanssa siellä pihassa. Taajaman ulkopuolella tilannetta säätelee Metsästyslaki ympäri vuoden. 

Tässä laissa näkyy, että ihmisen elinympäristö eriytyy funktionaalisesti erilaisiin paikkoihin, joissa säännösten vahvuus vaihtelee; leikkikentällä pitää olla kytkettynä ja siististi, mutta hoitamattomaan pusikkoon saa koira kaupungissakin käydä laillisesti paskalla. Koirien ammattien määrä on lisääntynyt Metsästyslaista, ja koirien ohella muitakin kodeissa eleleviä eläimiä nousee erikoisasemaan jonnekin ihmisen ja tuotantoeläinten välimaastoon. 

Säännökset merkisevät sitä, että rikon päivittäin lakia kävelyttämällä Miinaa hihna taskussa taajama-alueella pihani lähettyvillä. Mutta jos kävellään 400m pohjoiseen, tullaan taajaman ulkopuolelle, ja lain rikkominen päättyy. No, taidanpa jatkaa rikoksen teitä. 

2 kommenttia:

RH kirjoitti...

Mielenkiintoista. Kai sitä koiranomistajana pitäs perehtyä asiaa koskeviin lakeihin, mutta monikohan on? Me ei muuten asuta taajamassa ollenkaan. Kirkonkylä, joka ei ole taajama...

Yamaba kirjoitti...

Kirkonkylä ei välttämättä ole taajama. Liikennemerkki sen määrittelee. Jos se puuttuu, se puuttuu.

Moni ei välttämättä perehdy lakeihin, mutta kyllä ihmiset sitäkin tekevät. Se on nykyään niin helppoa FinLexistä hakusanoilla, kunhan vain jaksaa lukea erilaisia asetuksia ja lakeja, joita hakuri esiin kaivaa.