Rakennuskaari 1.1.1734/2
7 luku Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 §
Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäjän nimismies maksaa sakkona ison kasan taalareita, jos joku huomaa, ettei hän ole hoitanut syyskäräjillä velvollisuuksiaan. Eihän täällä ole missään talossa 200 humalasalkoa, useimmissa ei yhtään. Minulla on ainakin 5 vuotta siitä kun viimeksi olen japanilaisia kesähumaloita (Humulus japonicus) kasvattanut. Niittyhumalaa (Prunella vulgaris) minulla sen sijaan on paljon. Maahumalan (Glechoma hederacea) olen saanut melkein tapettua. Nousee sitä joskus kuitenkin vielä siellä täällä esiin. Pirun sitkeä kasvi.
Laki tarkoittaa myös sitä, että Ruotsin vallan aikaan oluella on ollut iso merkitys valtakunnan taloudessa. Robert Malthus Ruotsia kierrellessään mainitsi kovan ryyppäämisen, vaikkakin huomautti Venäjällä ryypättävän vielä enemmän. An Essay on the Principle of Population julkaistiinkin vasta 1798, paljon myöhemin kuin yo laki Ruotsissa säädettiin.
5 kommenttia:
Mullei oo mitään tietua siitä, mikä on humalasalko, vaikka osaan humalan oluehen yhyristääkkin. Meilloli tuas uluko-oven seinäs köynnöshumala, kun muutimma tähän kotohon 9-vuotta sitten.
Mahtooko kulua kahta vuotta, kun onnistuun tappamahan sen, vaikken niin tarkootukella sitä yrittänykkää.
Humalasalako on pitkä seiväs, ylleesä ahtaassa kasvaneesta kuusesta karsittu. 3-5 metrinen. Se juntataan kangen kansa pystyyn muahan, samalla laella ku heinäseiväs. Humala tykkee kiivetä sitä myöten, ja tekköö siellä ylläällä parraeten niitä kallisarvosia käpyjään. Syksyllä salako nostetaan muasta, kuavetaan pitkällee makkoomaan ja humalat on siitä heleppo kerätä korrii.
Joka päivä sitä oppii jotakin uutta. Oliskohan nuan, jotta se humalasaloon humala olis sitä samaa köynnöshumalaa, jota meiränkin seinäs oli, kun siihen tuli kans sellaaset kävyntapaaset loppukesällä.
Tämäpä mielenkiintoinen asetus. Sehän on lähes jumalainen kasvi, joten ei ihme. Tuotoksista en tiedä, mutta sitä on kiva katsella.
Se oli juuri sitä oluthumalaa, Irene. Sama köynös. Niissä kävyissä on se katkeruus ja pienet aromit, mitä olut tarvitsee. Toki oluhumaloita on jalostettu eri makuisia, ei ne enää käytä maatiaislajikkeita, mutta sama kasvi se on. Ennen vanhaan oli myös semmonen yrttitiedemies kuin Toivo Rautavaara, joka neuvoi panemaan niitä käpyjä tyynyyn, jos kärsii unettomuudesta. Humala on cannabiksen elikkä hassiksen ja hampun sukulainen, joten siinä on lieviä rauhoittavia ja nukuttavia aineita. Laillisia kuitenkin.
Lähetä kommentti