sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Omena vielä kukkii


Olen kasvattanut ne 30 vuotta sitten rauhan aikana siemenistä, jotka on otettu tätini puista, jotka hän kasvatti jatkosodan jälkeen naimisiin mentyään uudistalonsa puutarhaan siemenistä, jotka on otettu mummoni puista, jotka hän kasvatti itsenäisyyssodan jälkeen siemenistä, jotka on otettu omenoista, jotka hän toi järven toiselta puolen taloon miniäksi tullessaan.

Niistä tulee taas mehua.

5 kommenttia:

RH kirjoitti...

Supisuomalaisia perintöomenoita! :) Oletko kokeillut lehmusta kasvattaa siemenestä?

Yamaba kirjoitti...

Olen. Puistolehmuksen (Tilia vulgaris)siemenet ei tietysti idä. Ne ei voi itää. Tilia cordatan kohdalla ongelmana on ensinnäkin löytää niitä, koska Suomessa pääsääntöisesti myydään ja istutetaan vain puistolehmusta, joskus myös T. platyfyllosta, eli keskieurooppalaista isolehtilehmusta. Ja T.cordata pitäisi löytää avoimesta ja lämpimästä paikasta, jotta sen siemen ehtisi kypsyä; sehän kukkii vasta heinäkuussa ja on hidas kypsymään. Mutta sitten kun nämä ehdot täyttyy, niin kourallisesta hyvää siementä saa aika monta tainta.

Miten hevoskastanjasi jaksavat?

RH kirjoitti...

Lauantaina, kun ne kastelin ja raskain sydämin jätin poissaoloni ajaksi, ne oli ihan mukavan näköisiä, mutta joku öttiäinen oli syöny kyllä reikiä lehtiin. Husutin pois kaikki näkyvät mahdolliset oliot, mutta kun oltiin jo lähdössä, en ehtiny sen enempää perehtymään. Huomenna tapaan heidät taas :)

Mistäs vulgariksen ja cordatan erottaa? Taitaa olla parempi unohtaa se näistä kokeiluista, jos se on noin vaikeaa.

Joskus töissä näin opuksen nimeltään "Druidien puuhoroskooppi", ja sen mukaan oon hevoskastanja. Kuin rienauksena mieheni skooppi oli pihlaja - sillä oli juuri sillä hetkellä paha kiintymyskriisi sen nimiseen naishenkilöön. Pöh.

Yamaba kirjoitti...

Kaikki katupuut on vulgarista. Se kasvaa säännöllisen muotoisena. Sen kyljet on täynnä isoja patteja, joista yrittää kasvaa vesoja, joita puutarhurit leikkaavat poikki. Lehdet kohtalaisen isot ja siemenet isot, hyvin itävän näköiset.

Cordata on mehtäpuu, kasvaa korkeaksi, vanhoissa puissa on oksia vähän missä sattuu, sillä on aika pienet lehdet ja pienet siemenet. Sitä voi olla vanhoissa puistoissa, vanhoissa pihoissa, ja joskus tietysti metsissäkin.

Sinä myös asut niin etelässä, missä sitten tarkkaan ottaen oletkin, että siellä voi kasvaa muitakin lehmuslajeja. Platyfyllosta varmaan, ehkä muitakin. Minulla on mökillä myös Tilia japonicaa, siemenestä kasvatettuja nekin, ja varsin hyvin ovat näinkin pohjoisessa selvinneet talvista. Vulgarista lukuunottamatta kaikki siemenet periaatteessa itävät, niinipuulla vain nämä risteytymät ovat itämättömiä.

Otat syksyllä ilmojen viilennyttyä patittomasta isosta puusta siemeniä ja kylvät ulos jonnekin sivummalle, varjoon, missä eivät ole tiellä, ja missä saavat olla 2 vuotta samassa paikassa. Voivat olla nukkumassa 1-3 vuotta ennen kuin heräävät. Lehmus on varjopuu, sitä ei varjo helposti tapa, vaikka kasvu valossa on tietysti nopeampaa. Sirkkataimia, joiden lehdet ovat jotensakin kamman näköisiä, hyvin jänniä, kannattaa katsoa silloin tällöin kesän mittaan. Jos ei mikään idä, niin unohda koko juttu. Jos itää, niin kaiva ylös ja tuo valoon kasvamaan.

Saarni ja jalava kasvavat siemenestä paljon helpommin. Kaikki periaatteessa itävät, vaikka on niissä tyhjiäkin.

RH kirjoitti...

Löysin "oikean" lehmuksen :) pitkä ja laiha, epäsäännöllisen mallinen oksisto, ei kuhmuroita rungossa. Nyt eikun toivomaan pitkää lämmintä syksyä!