tiistai 15. syyskuuta 2009

Omenoiden puristelua

Oli niitä omenoita enemmän kuin 100 kg. Niistä tuli tänään tasan 80 l mehua. Juuri ja juuri sai melkein kaiken mahtumaan pakkaseen. Yksi 10 l sangollinen ei enää millään mahtunut, mutta naapuri suostui ottamaan sen juotavakseen. Mehu on kohtuullisen makeaa, vaikka omenat ovatkin niin kirpeitä. Hyvää paksua tuoretta mehua.



Mehuaseman emäntä oli miellyttävä, harvapuheinen nainen.

5 kommenttia:

lepis kirjoitti...

Olin juuri aikeissa kehua sinua aktiivisuudesta mehujen puristeluun, mutta... ;)

RH kirjoitti...

Onpahan masiina! Ja mikä ryöppy mehua! Tosiaan, kyllähän rumistaki ompuista mehua saattas saaha... on vain mehuasemat varmasti ylikuormitettuna täälläpäin, kuten aina.
Aika erikoisesti emäntääsi kuvailet :) taitaa olla timmissä kunnossa!

Yamaba kirjoitti...

Olen törkeä ihminen. Häpeän syvästi mieltenne pahoittamista. Eihän tänne tarvitsisi kirjoittaa kaikkea mitä mieleen tulee. Mutta se nyt vain siinä tilanteessa tuli mieleen. Voinhan pyyhkiä sen lauseen poiskin.

Mehuasema tämäkin on, maatilalla, ja kyseinen nainen on sen emäntä. Puristimet ovat kalliita koneita hankkia itselleen, jos mehua ei ole tulossa omista puista satoja litroja vuodessa. Asemille pääsee kun varaa ajan ja on ajoissa paikalla. Rumista omenista tulee yhtä hyvää mehua kuin kauniistakin, enkä tiedä onko rumia omenia olemassakaan. Kaunis muotohan niillä on kaikilla. Ja kaikki antavat sen 70-80% painostaan mehua. Sitä tulee aika uskomattomia määriä.

RH kirjoitti...

Höh, elä nyt ota nokkiis! Mie luulin, että omalla emännälläs on... hm. Enkä ainakaan pahoittunut mieleltäni, olen valmiiksi jo maksimihapan :)

Yamaba kirjoitti...

En minä nokkiini. Olen vain oppinut, että naisilta on paras pyytää saman tien anteeksi tilanteissa, missä he alkavat huomautella kielenkäytöstäni. Niin säilyy rauha maassa ja ihmisillä kohtuullisen hyvä tahto.