Minulla on töissä pieni suvantovaihe, joudan vielä olemaan kohtalaisen paljon kotona kirjoittamassa, kunhan puhelin on vieressä ja sähköposti auki. Ihmisillä on kamalasti kysyttävää vaikka mistä. Monta tuhatta opiskelijaa pölähtää ensi viikolla sirkukseen, ja täysi rähinä alkaa.
Uusia pieniä lapsia kyllä kulkee käytävillä ja pihoilla tutoreidensa paimentamina info- ja tutustumistilaisuudesta toiseen. Ovat vuosi vuodelta nuorempia. Jotkut itsevarmoja maailmanmiehiä ja -naisia, toiset eksyneinä hädissään paikkoja etsimässä, kyyneleet silmissä. Jotkut suoraan lukiosta, toisilla jo muuta opiskelu- tai työkokemusta takanaan. Mutta silti ne kaikki tuntuvat vielä niin kovin nuorilta ja osa ihan oikeasti lapsilta. Herttaisia.
Luultavasti ärsyyntyisivät, jos tietäsivät minun heitä lapsiksi kutsuvan. Lienevät nuoria aikuisia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Heippa Yamaba!!! Olit käynyt blogillani, kiitos siitä!! Käyn aina tsekkaamassa millainen kirjailija toisesta päästä löytyy, jos osoite jätetään ;oD
Taidat olla opettaja ammatiltasi. Kunnioittaen luin noita sun "puutarhan" hoito juttuja. Hitto minä otin pikkuisen vanhoja perennoita tänään pieneltä takapihaltani pois ja olen kuin suurempikin sankari ;oD Inhoan oikeasti puutarhatöitä. Mukavaa lauantai iltaa sinulle!!
Käyn joskus katsomassa mitä kirjoittelet. Kielesi on hyvin mukavaa, eikä koskaan tiedä sinulla aina on käynyt mielessä.
Lähetä kommentti