Se asusteli tuossa metässä pusikoissa päivät, ja kävi öisin syömässä meidän sekä naapurin salaatit ja herneet, sekä linnuille kasvattamani kaurat. Etenkin herneet, sitä mukaa kuin maasta jotain nousi. Eikä perhe suostunut syömään salaattejakaan, kun niissä oli rusakon syömisjälkiä. Harson alla sitten loppukesästä salaattia kasvatin sen verran että pöytään saatiin.
Joku tappoi sen muutama päivä sitten meidän perunapeltoon. Puri irti pään ja toisen etukäpälän, söi niistä lihat ja nahkat. Kuka lie ollut, kissa vai kettu?
Nostin lopun ruumiin kompostoriin. Minun herneideni proteiineilla se on kasvanut. Ikkunaan törmänneet pienet linnut siellä ainakin häviävät jäljettömiin. Katsotaan häviääkö rusakko. Lämpöä on sisällä +50 astetta, pitäisi siinä tuoreen luunkin pehmetä päivien mittaan. Polttaminenhan luun kovettaa, tuoreen pitäisi lahota kohtuullisen nopeasti. Aika näyttää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Huh. Mutta siitäs sai! On sulla tehokas kompostori, ja tehokkaat ikkunat...
Niitä lintuja lentää harvoin ikkunaan, ei tänäkään kesänä yhtään, kuollutta ainakaan. Mutta on niitä joskus, nuoret poikaset eivät tajua mikä on talo ja mikä on lasi.
Kompostori on tavallinen eristetty Biolanin lämpökompostori, joka pysyy useimpina talvina sulana, ja näin lämpimällä vielä hyvinkin kuumana, jos siellä on tarpeeksi tavaraa sisällä.
Lähetä kommentti