torstai 18. syyskuuta 2008

Soul on nyt aivan eri paikka kuin se vähän nuhjuinen kaupunki, jossa kävin 20 vuotta sitten. Ainakin ne paikat, joissa olen käynyt, on rakennettu uudestaan. Kieltä pitää muistutella päähän kovasti, samoin kuin hangulia, mutta 감사합니다 tulee suusta jo sujuvasti. Opiskelijaneitoset, jotka edellisellä käynnilläni olivat vastasyntyneitä, ovat jo opettaneet minulle 사랑해요, ja minä heille vastaavasti "minä rakastan sinua". Näyttävät osaavan sanoa sen jo ainakin kymmenellä eri kielellä. Kyllä täällä alkaa toimeen tulla, nukuinkin jo yli neljän tunnin pätkän yhteen menoon, enkä aterioistakaan menettänyt eilen kuin aamiaisen.

Ei kommentteja: