sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Hyvän kirjan lopettelun lisäksi olen tänä viikonloppuna
leikellyt päärynä- ja omenapuitani, sekä kuolleita oksia kaikista muistakin, ja siivonnut puutarhaa. Olen pahasti myöhässä, mutta maaliskuussa ei kerta kaikkiaan ollut sen enempää aikaa kuin energiaakaan.

Karhunvatuissa ei paljon siivoamista tänä vuonna ollutkaan. 
Rusakot olivat oppineet syömään niitä, piikkeineen,
joten ei siellä ollut jäljellä kuin edellisvuotiset. Kaiken sai
siis panna maan tasalle. Tyrnejä eivät enää syö.

Ajelin isäni mökille keväthommiinsa. Näin huhtikuussa
se sinne aina muuttaa. Tein siellä samaa kuin talollakin,
ja kuljeksin metässä pitkän aikaa.
Pähkinäpuut ja lepät jo kukkii, muut ei vielä.
Täyttelin vuosi sitten tekemäni telkän pöntöt
kuivalla heinällä. Ei ne vielä ihan harmaita ole,
mutta matkalla kuitenkin. Heinää on pohjalla 10 cm,
pitäisi riittää pojille lämmikkeeksi pakkasyönäkin.
Katot näyttää tulleen riittävän leveät, seinät oli
tänäänkin sateessa kuivat.

Yksi petäjä oli katkennut talven aikana puolivälistä poikki.
Rannikolla tuulee. Pitää mennä ensi kerralla
moottorisahan kanssa, karsia ja pätkiä se isälle
pilkottavaksi. Ei ole tainnut enää kolmeen
vuoteen ottaa omaa Huskuaan käteen. Vanhenee
pikkuhiljaa. Kirvestä se vielä heiluttaa, ja
pokasahalla sahaa pienempiä puita poikki. Kesän
lopussa se on aina hyvässä kunnossa ikäisekseen,
oltuaan liikkeessä ja pienissä töissä koko kesän.

Eli yhtään gradua en ole tänä viikonloppuna lukenut. 
Niitä kertyi tässä nopeaan tahtiin yhteensä yhdeksän
paimennettavaksi yhtä aikaa, kaikkien muiden töiden
lisäksi. En ole ennen tällaista nähnyt.

Perjantaina olin illalla 9 asti tarkastamassa esseitä,
mutta sen jälkeen päätin pitkästä aikaa pitää vapaan
viikonlopun. Silmäni alkoi seista päässä ja aloin
käyttäytyä loukkaavasti ihmisiä kohtaan. Yksi
työtovereistani veti minua turpaan. Sanallisesti. 

Hän ei suostu millään esimieheksi, vaikka on minua
vanhempi, ja nainenkin vielä, ja samanpalkkainen.
Joten minun pitää hallinto ja puheenjohtajuudet hoitaa,
hän sitten ilmoittaa milloin teen hyviä
päätöksiä ja milloin käyttäydyn paskamaisesti.
Kai tämä on hyvä järjestelmä. Ainakin toimii. 

Mutta nyt on oltu pääasiassa perheen ja kasvien parissa
kaksi päivää peräkkäin. Tässä alkaa tuntea itsensä
melkein ihmiseksi taas.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Juu, stressi vetää äreäksi. Mullekin tuttua, vähän liiankin... Tosin kiukuttelen vain hiljaa itsekseni.

Kiva, että sait viikonlopun levätä!