sunnuntai 23. maaliskuuta 2008

Niin, pitäisi saada kolme kloonia itsestään. Neljästään myö pärjättäis.

Yksi olisi kotimiehenä. Tekisi talonmiehen hommat, halaisi vaimon aamulla töihinsä, kirjoittelisi hitaasti juttujaan, olisi vastassa kun tytär tulee koulusta, tekisi iltaruuan tyttären kanssa
läksyjen päälle, puhelisi vaimon kanssa illalla ja lukisi tyttären kanssa kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Kasvaa niin kovaa ja vanhenee joka vuosi niin vauhdilla,
että ei se enää montaa vuotta kotona pysy.

Toinen olisi veivaamassa sirkusta. Joka päivä, niin että mikään ei kasaantuisi ja virrat saisi soljumaan kaikkien kannalta mukavasti. Kirjoittelisi vain sähköpostia, suosituksia ja lausuntoja.

Kolmas pitäisi huolta ulkomaanreissuista. 
Asuisi vakinaisesti Ulaanbaatarissa tai Saigonissa tai Santiago de Chilessä. Tai ihan vaan Kiotossa. 
Kirjoittelisi monipolvisia juttuja sekalaisilla aineistoilla.

Neljäs asus erakkona mökillä kynttilän ja tillikan valossa,
hankkis uuven koeran kaveriksee.
Söes jos järvestä jottai tulis,
tai kellarissa oes kesäjjäliltä vielä jottai,
tai kehtois hiihtee kaappaa.
Näkis kaekki aaringollaskut ja nousut. 
Kävelis tai hiihtelis pitkiä reissuja metissä,
muistas todos os nomes latinaks. 
Kiipeilis nuorena istuttammiisa puihin.
Kirjottas harvakseltaa tarpeettomia juttuja, 
kynällä paperille,
eikä julukasis niitä missää. 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! Noin mäkin olen usein ajatellut. Monesti päätynyt kolmeen, mutta ehkä se neljäkin menisi. Yks ois kotona, äitinä ja vaimona. Yks tekisi töitä (uraa). Yks ois tutkijan hommissa ulkomailla ja ties missä. Yks keskittyis harrastuksiin. Yks...