Fujin metsästystä

Yksi paikka missä piti olla lisää fujeja, oli 鳥羽水環境保全センター Toba suikankyō hozen sentā. Toban vesiympäristön hallintakeskus. En tiennyt mitä se tarkoittaa, mutta katsomalla asia selviää. Heillä oli neljän päivän ajan paikkaan ilmainen bussikulketuskin lähimmältä asemalta, joten selvästi he halusivat kukkiaan ihmisille näyttää. En minä millään bussilla; liikuntaa ihminen tarvitsee. Maanalaisella 竹田 Takedan asemalle Kioton eteläosiin. Sieltä mutkikkaita teitä kartan kanssa seikkaillen. Matka kulki halki teollisuus- ja varastoalueiden.

Sorsajoen ylitse teitä, jotka oli tarkoitettu vain autoille. Jotain siellä rakennettiinkin. 

 Mutta ei kannattaisi. Täällä päin kaupunkia kyllä rakennetaan, mutta mistään ei joudeta pitämään huolta. Tämä ei ole normaalia turisti-Kiotoa.

 Alitse monikerroksisten moottoriteiden.

 Portille, joka oli kiinni. Paikka oli Kioton jätevesien puhdistuslaitos, jonka joutomaalle joku oli joskus muinoin istuttanut 120 m pitkän ja nykyään jo komean wisteriakäytävän. Paikka oli auki yleisölle vain ne 4 päivää, jolloin sinne oli bussikuljetus. Ei enää tänään. Sisään ei mitään asiaa.

En ollut ainoa joka aitaviertä sen ulkopuolella kierteli. Meitä oli monta, mutta kaikille sama kohtelu.

 Komeita olivat. Tulipahan nähtyä tätäkin puolta Kiotosta.