春日大社 Kasuga taisha

Naran kaupungissa sijaitseva Kevätpäivän suuri shintō-temppeli olisi paikan nimi ainakin suorana käännöksenä. En ole tarkistanut historiallista etymologiaa. Tämä temppeli liittyy läheisesti Fujiwaran perheeseen samoin kuin temppelin symbolikasvikin, wisteria, tai fuji (藤原 Fujiwara = Fujiniitty). Temppelin naispappien 巫女 miko tukkalaitteeseen kuuluu ympäri vuoden wisteriakimppu, toki keinotekoinen sellainen. Itse en ujouksissani uskaltanut heidän päätään kuvata, mutta täällä on joku sen tehnyt.  Hyvin nätti. Alla olevassa kuvassa miko näkyy punavalkoisissa vaatteissaan vain kohteliaan kaukaa.

Temppeli on hyvin vanha, ajalta jolloin Nara oli pääkaupunki, perustettu vuonna 768. Sen wisteriat ovat useita satoja vuosia vanhoja, kuvassa näkyvää vanhinta sanottiin 800-vuotiaaksi. Wisterioita kiipeilee korkealle myös temppeliä ympäröivässä ikivanhassa metsässä puita myöten.

 Kasugataisha on alueeltaan hyvin laaja, kaurispuisto jonkä lävitse sinne kävellään kuuluu myös temppeliin, ja siellä on useita eri temppelirakennuksia, myös sellainen, missä asuu naimisissa olevia jumalia. Se ei ole tämä päätemppeli, mutta joka tapauksessa Kasugassa vietetään mielellään häitä. Tässä yksi sellainen seremonia melkein päättymässä. Tuon jälkeen he vielä joivat pienet pikarilliset pyhitettyä sakea ja se oli siinä.

 Sen jälkeen valokuvia ottamaan ison sugin juurelle. Se on reilusti yli 1000-vuotias, jostain temppelin perustamisen ajoilta. Kukaan ei tiedä tarkkaan; pihan pikkupuita ei silloin ole merkitty muistiin.

 Se on miellyttävä shintō-temppeli myös siksi, että siellä voi välillä käydä sisällä istumassa ja lepäämässä. Ei missään pyhässä rakennuksessa, mutta edellisessä kuvassa näkyvässä hallissa kuitenkin. Paikka on nätti ja mielenkiintoinen sisältäkin. Kumistinta sai itse lyödä; lapsia siinä kävi kokeilemassa.

 Siellä näki myös mikon helistimen hyvin läheltä. Käyttivät noita äskeisessä hääseremoniassa. Siinä on niin kirkas ääni.

 Kasugassakin fujien kukinta oli vielä aivan alussa. Metsän fujit eivät kukkineet vielä ollenkaan, mutta tämä kivisen sisäpihan köynös oli jo aika pitkällä. Kukat kestävät avoimina noin kaksi viikkoa, venyen koko ajan hiljalleen pituutta, niin että ne lopulta ovat metrin mittaisia. Mutta kukat ovat silloin jo aika harvassa. Näin alussa ne ovat tuollaisena tiheänä kimppuna.

 Siellä on kaikenlaista muutakin jännää, kuten hämärä huone lyhtyineen. Käymisen arvoinen paikka mihin vuodenaikaan tahansa, mutta ehkä wisterioiden takia parhaimmillaan toukokuun alkupuolella.