Viljelykiertoa

Mansikkamaan vanhimmasta osasta muovi ja mansikat pois. Tekevät enää vain vähän pientä marjaa, eivätkä ole edes kovin hyviä. Jokin hollantilainen lajike, jonka nimi on häipynyt mielestä vuosia sitten. En edes muista kuinka vanha maa se on, tätä blogia vanhempi joka tapauksessa, eli yli 5 vuotta hyvin.

Tilalle daikonia. Voi hyvin ehtiä vielä tekemään juurikkaat. Se on nopea kasvamaan. Pitää vain hankkia lisää kaalikärpäsen pitävää harsoa. Ne kai lopettaa munimisen joskus loppukesällä, mutta vielä ei ole loppukesä.

Muovi ei ole mansikkamaassa mikään ongelmajäte. Polyeteeniä se on, menee vähän multaisenakin hyvin energiaksi, on helppo ottaa pois. Tosin kaupoissa myyvät pienviljelijöille onnettoman laatuista mansikkamuovia 20 m paketeissa. Siinä on pienet reiät. Haurasta kuin paperi, alkaa hajota jo toisena kesänä, ja pois otettaessa repeilee pieniksi silpareiksi. Pitäisi olla UV-suojattu, mutta ei kestä aurinkoa. Eikä oikein kosketustakaan. Ammattiviljelijöiden muovit on vahvempia, mutta sitä joutuu ostamaan 300 m rullassa. Siinäpä olisi loppuiäksi.