Kölner Dom eli Kölnin tuomiokirkko

Se on niin valtava että se ei mahdu kameraan. Se oli jonkin aikaa 1800-luvulla viimein valmistuttuaan maailman korkein rakennus; 600 vuotta sitä rakennettiin. Kaksoistornit 157,38 m; edelleenkin Euroopan toiseksi korkein ja maailman kolmanneksi korkein kirkko. Kauempaa otettuja kunnollisia kuvia täällä. Se on hyvin helppo löytää, muutenkin kuin siksi että se näkyy kauas. Se sijaitsee heti Kölnin rautatieaseman edessä. Se täyttää heti verkkokalvon kun kävelee aseman ovesta ulos. Köln on vanha roomalainen colonia, mistä kaupungin nimikin tulee, ja ensimmäinen kirkko siellä on sijainnut jo ehkä n. 400-luvulla; ainakin jotain isoa ja luultavasti uskonnollista on kirkon perustuksissa siltä ajalta.

 Suuruuden salaisuus on kaukonäköinen arkkipiispa Rainald von Dassel, joka vuonna 1164 toi saksalaisten ryöstöretkeltä Italiasta palasia kolmesta itämaan viisaasta tietäjästä sinne. Siis heistä jotka kävivät Betlehemissä tervehtimässä Jeesus-lasta. Hehän olivat kuninkaita kaikki, joten heidän ruumiinosiensa saapuminen Kölniin aiheutti sen, että aina kun keisari tai muut kuninkaat matkasivat maan poikki pohjoisesta etelään tai idästä länteen, oli heidän velvollisuutenaan käydä myös Kölnissä tervehtimässä muinaisia kollegojaan. Se aloitti edelleen jatkuvan turismin tänne, edelleenkin noin 20 000 vierailijaa päivässä (mutta ei siellä kylmänä päivänä tarvinnut jonottaa), ja alkoi kerätä rikkauksia ja sitä myöten myös kauppaa Kölniin, mikä puolestaan toi jälleen uusia rikkauksia. Kölnin katedraali riisti tällä tavoin pikkuhiljaa vuosisatojen kuluessa Aachenin tuomiokirkolta läntisen Saksan keskeisen uskonnollisen keskuksen aseman. Sillä rahalla uusi katedraali sitten rakennettiin, 1200-luvulta lähtien, kunnes viimein 1880 se valmistui.

Se on sisältäkin kertakaikkisen iso ja valtava. Yksi kauneimmista goottilaisista kirkoista mitä maailmassa on.

 Siellä on ainakin kolmet eri urut eri puolilla kirkkoa.

 Valtavat lasimaalaukset.

 Takaosan lattiamosaiikit.

 Arkkipiispoja haudoissaan, pääkalloja ja kärsimyksen symboleja siellä täällä kuten aina vanhoissa katolisissa kirkoissa.

 Puolan 1063 kuollut kuningatar Theophanu on myös tuotu jossain vaiheessa tänne lepäämään.

Tämä kirkko on vallan ja rikkauden tyyssija. Se tosin ryöstettiin melkein puhtaaksi Napoleonin valloituksen jälkeen; Ranskan vallankumoushan oli uskonnonvastainen, joten sen ideologian alueella kirkot maallistettiin, eli tehtiin niistä tavallisia rakennuksia ja rahaksi muutettava omaisuus otettiin valtiolle. 1975 kirkoon on myös murtauduttu ja tuhottu sekä varastettu, ilmeisen pahaa jälkeä tehden.  Jotain rippeitä vanhasta voi nähdä kirkon aarrekammiossa, jonne päästäkseen pitää hiukan maksaa rahaa. Siellä on myös hiuksia, kylkiluiden palasia ja muuta, mikä kertoo siitä millaisessa arvossa muinainen katolisuus on pitänyt ruumiin osia, jos niihin on voitu ajatella liittyvän jotain raamatullista tarinaa.

On se nätti. Goottilainen arkkitehtuuri on siroa ja ylvästä, vaikka olisi kuinka isoa.