Työkaverilta joskus vaihdettu lehtikaktus kukkii.
Harakat tuli porukalla ja veti tyhjiksi linnunmakkaroiden loput. Nostelivat pussit oksan päälle ja nokkivat siellä. Nokkelia lintuja.
Limetti-puolukkalikööripiirakka. Tytär halusi tehdä piirakan, joten läksin kauppaan kuskiksi ja maksajaksi. Suurin osa tarpeista oli kotona, mutta jotain piti hakea. Sitruunapiirakka siitä reseptin mukaan piti tulla, mutta ne oli kaupassa sen verran rumia, että otettiin limettejä. Kuusi, kun olivat niin pieniä. Kotona minun hommakseni jäi limetin kuorien raastaminen; tytär teki muun. Niin, minä lorautin vielä puolukkalikööriä täytteeseen. Ihan syötävä piirakka siitä tuli. Vähemmilläkin limeteillä olisi pärjännyt.
Pesin vaimon kanssa autot. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Vaimo on ne viimeksi pessyt joskus loka-marraskuussa. Oli jo aika. Hyvä mieli kun on saanut autonsa pestyä.
Muuten luin ja kommentoin pätkän yhtä gradua ja toisen yhtä väitöskirjaa. Huomenna lisää.
Iltapakkasessa käytiin porukalla hiihtämässä jäällä. No, vaimo ja tytär meni edeltä, minä kunhan lukeminen loppui. Siellä on nyt sen verran moottorikelkan jälkiä rinnakkain, että siinä voi kokeilla lukseilla liihtoa. Jos menee sivuun, ei sielläkään lennä nenälleen enää; pehmeää lunta on enää n. 5 cm. Vetelin minä 3 km lukseilla. Edelleen piti välillä pysähtyä läähättämään, mutta nyt ei revähtänyt mitään paikkoja. Säären etuosaan kyllä koski pirusti, ja toiseen polveen vihloi hiihdon jälkeen, mutta kyllä eteenpäin menin. Tasaisella menee selvästi paremmin kuin mäkimaastossa. No, kävin yhden mäenkin, jotta pääsin laskemaan kumpareita moottorikelkan jäljissä, mutta minun kannattaa vielä pysyä ylämäistä kaukana. Siihen ei riitä tekniikka eikä voimat.
Kun hiihtely oli lopuillaan, oli pohjoisessa todella komea viirullinen auringonlasku.
5 kommenttia:
Upea taivas!
Mie tein ihan tavallisen täytekakun, johon tuli suklaakermavaahtoa päälle (paljon!) ja se oli niin sikamaisen hyvää, että se meni meillä kolmeen pekkaan siltä istumalta. Viimeiset vadelmat pakastimesta väliin ja päälle. Nam. Olis sitä vielä aamukahvin kanssa pistelly palasen, muttaku ei jääny...
Niin ja tosiaan tuo kukkanen... näyttää aika paljon siltä yönkuningattarelta, mikä oli mummolassa, ja mullakin oli siitä pistokas joskus. Piti antaa pois, kun ei mahtunu kämppään. Tai yönprinsessa, en tarkkaan tiedä, kumpi nimi oli oikea.
Tämä ei ole se. Yönkuningatar/prinsessa tms meillä on; oli niitä useampiakin, mutta niistä tosiaan kasvaa kamalan isoja. Voi tehdä kyllä kymmeniä kukkia kerralla, mutta ne kestää vain sen yhden yön. Tästä ei tule yhtä isoa, pysyy ruukussaan, kasvattaa sieltä vain pitkiä lehtiä, joissa joistakin on näitä kukkavarsia. Kukka kestää kuitenkin useamman päivän. Saman näköisiä mutta punakukkaisia meillä on myös. Nimistä ei mitään tietoa, saatuja kaikki.
Teillähän on hirveästi kukkia! Mutta kyllä mullaki olis, jos olis tilaa... Se yönkuningatar oli oikeastaan tosi ruma niine lonkeroineen.
On niitä paljon. Kun talo tehtiin, niin sen verran iso että mahdutaan. Mutta rajansa niillä kukillakin on.
Lähetä kommentti