Ei tässä nyt pelkästään hyvin mene

Toisesta veljentyttärestä löydettiin seulonnassa viime viikolla syöpä. Kova paikka 30-vuotiaalle. Vielä kuitenkin toivottavasti niin alussa että sen saa hoidettua. Tästä ei tiedä vielä yhtään tämän enempää.

Äitini mummo on kuollut aikoinaan syöpään kotona, talvella 1954. Eivät suostuneet ottamaan sairaalaan, koska sitä ei voinut kuitenkaan enää parantaa. Laajalle jo levinnyt, rinnasta liikkeelle lähtenyt. Morfiinia olivat antaneet tippoina pienen pullon viimeiseksi puoleksi vuodeksi. Loppupäivinä silläkään ei ollut ollut merkitystä, koska mummo ei ollut pystynyt enää nielemään mitään. Äitini oli valvonut mummonsa vieressä viimeisen yön, kuunnellut koko yön valitusta, kunnes se viimein loppui aamulla kokonaan. Erittäin tuskallinen pitkä kuolema. Hyvin pelätty tauti.

Tosin siinä kuolemassa oli oma alkuni. Sen kuoleman kamaluus vei äitini kevään mittaan työmiehensä seuraan, ja syksyllä he menivät naimisiin. Tunsivat toisensa tosin jo entuudestaan. Isä oli töissä puunostajalla, arvioimassa ostettavia metsiä, ja teki metsurin hommia myös. Puunostajan vaimolla, äitini serkulla, oli ollut jo monta keskenmenoa ja uuden raskauden tultua häneltä kiellettiin kaiken työn tekeminen; hän oli tehnyt talossa sekä naisten että miesten työt kun aviomies ei ollut talonpidosta kiinnostunut. Niinpä isäni pantiin siihen taloon rengiksi tekemään raskaammat työt, ja äitini kävi lypsämässä serkkunsa lehmät aamuin illoin kesän ajan. Siellä he tapasivat ja seurustelivat ensimmäisen kerran. Äitini isä ei kuitenkaan suvainnut nuorimman ja rakkaimman tyttärensä heilastelua maattoman ja varattoman punikkiperheen pojan kanssa, oli hän kuinka kova työmies tahansa, joten hän määräsi suhteen poikki. Iso ei ollut äitinikään kotitalo, mutta omaa peltoa kuitenkin useampi hehtaari ja niiden varassa kymmenen lypsävää lehmää, metsää päälle. Se omistiko omaa maata ja oli itsellinen, vai oliko maaton ja vierailla töissä, oli iso erottava tekijä perheiden välillä siihen aikaan. Mummon kuolema sitten aloitti seurustelun uudestaan. Asiat johtaa toisiin asioihin.

Se naapuriin syntynyt poika oli leikkikaverini lapsena, ainoa veljeni lisäksi. Pari vuotta minua vanhempi, mutta eipä hänelläkään ollut valinnanvaraa. Siellä metsien keskellä ei muita lapsia ollut kuin me kolme vain. Hän kuoli luusyöpään kun olin 13-vuotias, hän kai siis 15-vuotias. Sairaalassa kuitenkin, kivut luultavasti paremmin hoidettuina kuin isotädillään. En silloin kuitenkaan syntymäkodissani enää asunut. Muuttojen sarja oli alkanut kun olin 6-vuotias, ja maalta lähdettiin pakoon. Missä pienestä tilasta riitti elantoa useammalle ihmiselle vielä 1950-luvulla, ei sitä enää 1960-luvulla riittänyt.

Syöpä oli ja on edelleen kuitenkin pelottava tauti.

-------------

Oma tytär leikkasi perjantaina pitkän tukkansa ihan lyhyeksi, etukäteen varoittamatta. Itse hän tukkansa pituuden saa päättää, mutta kyllä koskee aina kun häntä katson. Näyttää ihan vieraalta ihmiseltä. 15-vuotias nousee kapinaan isän ulkonäkötoiveita vastaan. Menee viikon päästä lukioon, siirtyy taas askeleen kohti itsenäistymistä ja muutti ulkoisen habituksensa dramaattisesti toisenlaiseksi. Jätti lapsiaikakauden puolimetrisen kiharoilla ja kiekuroilla pidetyn tukan taakseen. Toimi aivan samalla tavoin kuin minäkin kun ajoin kesän alussa keneltäkään mitään kyselemättä oman tukkani Miinan karvanleikkuukoneella siiliksi. Minulla ei sitä tukkaa kuitenkaan enää muutenkaan paljoa jäljellä ollut. Tyttärellä, jonka tukka on paksu ja kiiltävä, muutos on ihan kamala. Entinen pitkä tukka oli niin nätti ja herttainen. Menee vielä monta päivää ennen kuin totun.

Minulta pullistui peräpukama isäni siunauspäivänä. Ollut ihan rauhassa pitkään, enkä ole tehnyt mitään ruumiillisesti raskasta ennen sitä. Kivien vääntämisurakassa mökillä se joku vuosi sitten alkoi. Mieli oli oman ymmärrykseni mukaan ihan rauhallinen, mutta ruumis kai reagoi kuitenkin omia aikojaan. Ei sekään minulta mitään lupia kysellyt. Nyt koskee sekä istuminen että kävely että kyljen kääntäminen sängyssä, mutta kävin tähän eilen lääkkeet. Tämä on pientä noiden muiden rinnalla.