Vaimo aloitti kesälomansa tänään. Ensimmäinen asia oli päästä kauppoihin rauhassa. Joten ajoin perheen Isoon Kaupunkiin. Toimin siellä kuskina, kantajana, pakkaajana, koiranhoitajana ja noin yleensä apupoikana. Hääpäiväkin sattuu huomiseksi, joten vietettiin se samalla tänään. Käytin sen takia välillä naiset syömässä ravintolassa ja ajoin heidät sitten uuteen paikkaan. Iltapäivällä vielä kolmanteen. Minua ei niihin kauppoihin oikein huolittu mukaan maleksimaan ja odottelemaan milloin sieltä päästäisiin ulos. Voi niissä kaupoissa myös tuijotella ajankulukseen vieraita naisia, mutta se aiheuttaa herkästi pahennusta pitkään jatkuessaan. Joten odottelin muualla, kävelin, tein tietokoneella satunnaisia pikkutöitä, hoitelin Miinaa ja kävin itsekin rautakaupassa.
Naapurin mies kantoi viikolla saunansa palasina talonsa sisältä ulos. Muurahaiset oli muuttaneet asumaan seinärakenteisiin. Sanoi että "tuhansia", eli kai niitä sieltä kohtalainen määrä oli löytynyt. Tavallisia mustia murkkuja. Sama mies ilmeisesti oli käynyt ostamassa meidän molemmat rautakaupat tyhjiksi murkkumyrkystä, sellaisesta joka sekoitetaan veteen ja jolla kastellaan talon sokkelit. Se turasi pitkään oman talonsa ympärillä kastelukannun kanssa ja uhosi että näillä myrkyillä kuolee varmasti. En tiedä oliko se vetänyt maahan raakaa laimentamatonta tavaraa. Joka tapauksessa myrkkyä ei meidän kylillä enää ollut, joten ostin purkin. Käytän sitä ohjeen mukaan laimennettuna, tehoaa kyllä riittävän hyvin niinkin. Muurahainen on periaatteessa hyötyeläin, mutta hankala taloon muuttaessaan ja pesiä sinne rakentaessaan. Annan niiden olla rauhassa tontin reunamilla, mutta en anna niiden pesiä talon juurella. Liian ahkeria otuksia.
Siellä meni koko päivä. Ei ne kovin paljoa tavaraa ostelleet siihen nähden kuinka monta tuntia kaupoissa meni. Jonkinlainen tarve se heille on, tavaroiden katselu, rekisterin ylläpito siitä mitä on olemassa ja missä sitä on, sekä kokeileminen miten se sopii itsen päälle tai johonkin lähiympäristöön. Tytär oppii sen äidiltään. Ei puhettakaan että olisi lähtenyt minun kanssani rautakauppaan.
Illalla ajoin kolme nukkuvaa naista kotiin. Miina siis kolmantena nukkuvana. Kaupoissa kulkeminen on rankkaa hommaa.
Aviomiehen shoppailuavustusvelvollisuudet on joka tapauksessa nyt näyttävästi hoidettu tältä vuodelta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Meillä kyllä muurahaiset pesii saunan sokkelissa ja betoniportaikossa. Jos niitä alkaa sinne sisälle lappamaan, pannaan rasia tai pari, ja ne häipyy. Joskus oon osunu paikalle, kun portaiden sisältä lähtee lentomuurahaisten armeija liikkeelle, se on aika hurjan näköistä.
Shoppailu on kivaa, mutta pieninä annoksina. Myös rautakaupassa. Elektroniikkaliikkeissä en oikein viihdy. Tyttäret on hyvin oppineet äidiltään täälläkin :)
Heh, siinäpä homma jota en ole koskaan oppinut. Shoppailu ja määrätön vaeltelu kaupoissa. Kiitos muori ;)
Muurahaiset saattavat olla todellinen riesa sisällä, mutta niin mukavia seurattavia ulkoaskareissaan.
Meillä kauppareissaaminen kestää yleensä yhden päivän vuodessa Suomessa, matkoilla niitä voi olla lisää. Se on kai vähän kuin rankka ryyppääminen joillekin. Vaimo sanoo että se rentouttaa ja puhdistaa ajatukset töistä. Niinpä hän sen jälkeen nukahtaa helposti, mutta herää ilman rapulaa. Rahanmeno ei ole mitenkään kohtuutonta eikä huumeen käyttö hallitsematonta, joten en näe siinä mitään ongelmaa.
Sannalla taisi olla erillinen saunarakennus. Muurahaisia meilläkin pesi paljon lapsuudenkotini saunassa, isoja punaisia murkkuja. Ei ne siellä haitanneet. Mutta talossa en mielelläni niiden anna kasvaa, enkä sokkelin luonakaan. Paitsi että ne on ahkeria, ne myös lisääntyy nopeasti. Keväiset vierailijat ja oikeasti pesänsä taloon tekevät murkut ovat eri asia.
Meillä oli kevätmuurahaisia kahtena keväänä paljon, ennen kuin rupesin viime- ja toissakesänä systemaattisesti myrkyttämään. Sisällä oli rasioita, useitakin. Osa kuoli niihin, mutta ei loput niistä mitään välittäneet, vaan juoksentelivat lattioita pitkin ihan rauhassa.
Lähetä kommentti