Rondo

Meidän lähellä oleva taimitarha myi Rondon taimia, ja ostin sellaisen. Ehkä ne eivät tiedä että se ei kaikista talvenkestävimpiä viiniköynöksiä ole, mutta kokeillaan. Sen on väitetty kestäneen Suomessa -26C ollessaan hyvin tuleentunut, joten lumen alla kyllä menee jos sitä jaksaa laskea alas syksyisin. Annetaan sille mahdollisuus. Pieni se on vielä. Sen alla on vajaa metri keskenään sotkettua säkkimultaa, hietaa, multaista hiesua, hevosenpaskaa rakeina ja syyslannoitetta. Jos se haluaa viihtyä niin siihen on mahdollisuus.

Rondon sukupuussa on yhtenä haarana St. Laurent, alkuaan ranskalainen aromaattinen punainen rypäle, jota viljellään paljon etenkin Itävallassa, Slovakiassa ja Tsekissä. Rondon toinen sukuhaara alkaa niin'ikään ranskalaisesta lajikkeesta Précoce de Malingre, joka on 1840 jostain puutarhasta Pariisin lähettyviltä löytynyt valkoisia rypäleitä tuottava köynös. Sen alkuperä on tuntematon. Venäläiset risteyttivät sen joskus Rostowissa Potapenkon viinintutkimusinstituutissa itäaasialaisen Vitis amurensiksen kanssa; se taas tekee pieniä punaisia rypäleitä, ja tuloksena ollut Zarya Severa (Заря севера, Pohjoinen aamunkoitto) tekee myös punaisia. Vitis amurensis teki siitä talvenkestävän pohjoisemmassakin.

Rondo syntyi 1964 Tsekkoslovakiassa Zarya Severan ja St. Laurentin risteytyksenä, ja annettiin sieltä ennen pitkää myös Länsi-Saksaan Forschungsanstalt Geisenheimiin, joka on Saksan viinintutkimuksen keskus. Siellä on tehty jatkojalostusta viiniin, ja sitä perua sillä on Geisenheimin koodikin: Zuchtnummer Geisenheim 6494-5 (GM 6494-5). Rondossa on siis neljännes Vitis amurensista, ja se on siis hybridi, mutta Vitis vinifera-lajiin sitä näytään silti myös laskettavan. Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa tämä on kaikkein suosituin viinilajike mitä ihmiset puutarhoissaan kasvattavat.

Meillä se saa elää niin kauan kuin elää; toivottavasti paljon kauemmin kuin ne kortteet, jotka aluetta ovat viime vuodet vallinneet. Kasvihuonetta en sille tee.