maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kemiaa

Täältä on peräisin nahkarasvan teko-ohje. Tytär kiinnostui siitä, ja käytiin hunajakaupassa illalla minun töitteni jälkeen. Hunaja oli loppu, ja lettujauhot, shampoo ja saippuakin, mitä kaikkea siellä myydään. Alkoholitonta karpalokuohuviiniä tyttären vappujuomaksi. Mehiläisvahaakin oli.

Iso nätti levy. 

Emännän komerosta löydettiin tuollainen peltivuoka, mitä siinä sitten lienee joskus tehtykään. Reseptissä oli 50 g kylmäpuristettua mietoa rypsiöljyä suhteessa 10 g mehiläisvahaan. Gramman murto-osista näyttää tulleen vielä yhteensä 1 g, eli vaa'an mittarissa on 61 g.
 Pehmenemään vesihauteeseen.
 Usvan keskellä kemialliset reaktiot tapahtuu. Elikkä vaha sulaa öljyyn.
 Saatiin hunajakaupasta kaupan päälle vajaa purkki tyttären valitsemaa tuoksua. Tytär oli siellä joskus TETissä, joten he tuntevat toisensa. Hunajarouva käyttää näitä saunatuoksujensa ja saippuoidensa yms tekemiseen. Paneeko kynttilöihinkin, en tiedä. Joka tapauksessa monta purkkia sillä näitä oli. Greippiä 15 tippaa sulaneeseen liemeen.
 Vielä päälle ensin 2 tippaa ja sitten pieni vahinkoloraus aitoa Farinan Kölnin vettä, sitä mitä tehdään oikeasti Kölnissä ja myydään Jülichs-Platzilla. Ostin tuollaisen pullon 2008 kesällä, mutta minulta ei sitä kovin paljoa kulu, joten sitä jouti hyvin tyttären rasvaan.
 Sekoitus lusikan varrella.
 Kaato purkkiin.
 Missä se heti rupesi kovettumaan. Pieni määrä; kokeiluannos.
Tämä ei ole samanlaista kuin kaupan nahkarasvat. Tämän imeytyminen nahkaan vie pidemmän ajan ja tämä tuntuu paljon rasvaisemmalta. Nahkaan se kuitenkin ennen pitkää painuu. Minun käteni haisee nyt lapsen käsiltä. Miedolta ja puhtaalta.

Aika kovaa siitä tällä sekoitussuhteella tulee. Saa sitä sormen päällä kuitenkin hyvin kaavittua.

Tulipahan nähtyä tämäkin. Tytär on sillä voidellut nahkaansa jo enemmänkin. Jalat aikoo rasvata nukkumaan mennessään.

Sen kaukalon peseminen oli aika kova homma. Tökötti ei niin vain kuumaan veteen liukene, eikä saippuakaan sitä paljoa vie mennessään. En käyttänyt tiskiharjaa vaan pesin paljain käsin, mutta lähinnä sain vain leviteltyä rasvan sekä vuoan sisä- että ulkopuolelle, ja käsiini. Aikani sitä tehtyäni luovutin. Kyllä sillä kaakun paistaa. Eihän tämä rasva mitään myrkkyä ole. Rypsiöljyä pääasiassa.

4 kommenttia:

RH kirjoitti...

Ai SEMMONEN nahkarasva, mie luulin että saapasnahkaa varten :)

Onhan se ihan erilaista käyttää itsetehtyä nahkarasvaa, kuin kaupan tuotteita. Meilläkin käytetään itsetehtyä kuorimavoidetta nakukoiran näppyläiseen ihoon - fariinisokeria ja oliiviöljyä. Isompi koira tahtoo aina syödä sen.

Yamaba kirjoitti...

Fariinisokeria ... ? Mitä nahkakemiaa siinä on?

RH kirjoitti...

Se ei sula öljyssä, joten se toimii kuorivana osana siinä. Tietysti tavallinen hienosokeri kävis yhtä hyvin, mutta eihän siinä sitten ole niin paljon hohtoa :)

Yamaba kirjoitti...

OK. Kuorii, mutta varmaan kohtuullisen pehmeästi.