Osmankäämi Typha talvella

Osmankäämejä kasvaa Suomessa kahta lajia, kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) tässä ja

leveäosmankäämi (Typha latifolia) tässä. Leveys ja kapeus viittaa kukinnon ja tähkän kokoon. Matalien mutapohjaisten järvenrantojen ja kosteikkojen kasvi.  Täällä meidän vuonon rannoilla sitä kasvaa kaikkialla, molempia lajeja. Niitä tapaa aina kävelyllä käydessään tällaisina aikoina kun jäälle pääsee.

Nimeä on pitänyt silloin tällöin miettiä, koska se on ikään kuin tarkoittavinaan jotain, mutta sitä ei silti ymmärrä. Se on ollut selvää, että 'osma' ei varmasti tarkoita tässä kielitieteilijöiden käyttämää lyhennettä osma = objektin sijainen määrän adverbiaali (esim. painaa kilon, ei kestä tuntiakaan), eikä 'käämi' tässä varmasti viittaa fyysikoiden käsitteeseen induktori, eli sydämen ympärille käärittyyn sähköjohtoon, jolla luodaan sähkövirtojen ohjauluun sopivia magneettikenttiä.  Etymologit saattaisivat tietää paremmin nimestä, mutta epäilen olisiko Suomen kielen etymologisessa sanakirjassakaan mitään. Se on aika pieni sanakirja, eikä sen tekijöitä vaikuta biologia kiinnostaneen. Esa Helanderin Nimet kertovat -blogissa on kuitenkin järkeenkäypä spekulaatio asiasta: osma tarkoittaa ahmaa, ja käämi on sydämen ympärille kierretty lankakerä. Eräs suuresti kunnioittamani ihminen, jonka nimen julkaisen jos hän antaa luvan, kertoi sitä kutsutun Yläneessä papinkulliksi. Sen nimen ymmärtää hyvin. Kasvi seisoo yleensä jäykkänä, ryhdikkäänä ja juhlallisena paikoillaan, varsinkin talvella kun lehdet ovat painuneet lumen alle, ja etenkin leveämmän lajin tähkä muistuttaa aika paljon kooltaan ja muodoltaan miehen normaalikullia. Luontoportin lajikuvaus ilmoittaa että kasvilla on paljon painokelvottomia nimiä - muttei kerro niistä yhtään, vaikkei Luontoporttia edes paineta.

Ruotsiksi se on kaveldun, eli untuvakapula, -kahva tai -kaulin. Viroksi hundinui eli sudennuija; venäjäksi рогоз (rogoz), jonka merkityksistä sanakirjani ei suoraan kerro mitään, mutta sarveen se vaikuttaisi lähisanojen perusteella viittaavan. Saksaksi Rohrkolben eli ruokomäntä; ranskaksi roseau-massue eli ruokonuija, englanniksi sama eli reedmace, mutta myös bulrush eli häränkaisla. Kiinaksi 香蒲 xiāngpú on tuoksuva ruoko. T. latifolia, jonka kasvualue ulottuu sinne ja myös Japaniin, ei isommin tuoksu, mutta Kiinassa varmaan jokin laji tuoksuukin. Japaniksi se on 蒲 gama ja tarkoittaa vain itseään eli osmankäämiä. Kiinalaista nimeäkin käytetään, tosin luettuna japanksi kaba.

Se on hyvä eriste. Jos se ei ole huurussa vaan kuiva, tuntuu se talvellakin pian lämpimältä käteen kun sitä vähän aikaa puristaa. Tähkästä saa täyden kourallisen villaa.

Useimmat tähkät ovat vielä kovia, mutta kevät alkaa näkyä siinä että jotkut alkavat jo purkautua. Siementen pääleviämisaika vaikuttaa olevan keväällä hankiaisten aikaan, jolloin kevättuulet kuljettaa siemeniä kauas sekä ilmassa että jään pintaa pitkin.

Jotkut avautuu keskeltä. Tänne mahtuisi hyvin kärpänen asustelemaan. Se voi kärpäsen talvimökki ollakin. Mistäpä sen tietää.