Tällaista löytyi The Guardianista. Mitään uusia asioita nämä eivät ole, mutta varmaan hyvä välillä muistuttaa itseään näistä:
1. I wish I'd had the courage to live a life true to myself, not the life others expected of me.
2. I wish I hadn't worked so hard.
3. I wish I'd had the courage to express my feelings.
4. I wish I had stayed in touch with my friends.
5. I wish that I had let myself be happier.
Töiden määrää ei ole helppo vähentää, mutta minulla on mieheksi onnena se, että toimin yhtä ideologista väitettä - työ ja vapaa-aika on pidettävä erossa toisistaan / töitä ei saa viedä kotiin - vastaan ja teen töitä kotona niin paljon kuin voin. Paitsi että tähän vie laiskuus, mukavuudenhalu ja oman sohvan lämpö + kylmä taloudellinen laskelma siitä että ei kannata hukata tarpeettomasti 4 tuntia päivässä työmatkoihin + luonnonsuojelullinen tyytyväisyys siitä että jättää 8 litraa nestemäistä energiaa polttamatta joka työpäivä kun jää kotiin ... niin voi tällä tavoin nähdä tytärtään ja vaimoaan enemmän. Mukava olla edes parina ja joskus kolmenakin päivänä kotona kun tytär tulee koulusta, ja tehdä joskus ruuat valmiiksi siihen kun vaimo tulee töistä.
Muitta kaipa sitten kuollessaan jotain kaduttavaa löytyy. Jos silloin on aikaa ja kykyä mietiskellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Niin; pitäis aina elää kuin viimeistä päivää - siis siinä mielessä, että vois kuolla huomenna katumatta mitään.
Niin, se on toisenlainen vanha mutta hyvä elämänohje. Ohjeita meillä on, toteutus ei ole niin helppoa eikä yksinkertaista.
Lähetä kommentti