Ruskeaa

Muuten täällä on vuoripoluilla aika ruskeaa. Maa on pudonneiden lehtien peitossa.

Jossain on lakaistu, lähempänä temppeleitä, kauempana ei.

Yhdellä mäellä näin outoja petäjiä. Seassa kasvaa kyllä Pinus densifloraa, mutta valtapuu täällä ei ole sitä.

Sen rungosta kasvaa mättäinä neulasia. Se selvästi jättää vuosikasvainten kohdalle uinuvia silmuja kaarnan alle. Lienee sopeutuma mehtäpaloihin, kuivaa hiekkamaata tämäkin on.

Mistään lajimäärityksestä en löydä mainintaa tällaisesta ilmiöstä, mutta pitää arvata, että kyseessä on Pinus tabuliformis (jota kiinalaiset kutsuu nimellä 油松 yóusōng, eli öljypetäjä). Vaikka en sille korealaista nimeä löydäkään, niin kyllä se täälläkin kasvaa luonnonvaraisena. Se on mustarunkoinen petäjä, ja sille on tunnusomaista, että vaikka se on 2-neulasinen puu, voi sen silmut rajusti kasvaessaan tulla esiin 3-neulasisina. Tässä näkee sellaista. Olkoon se sitten minun puolestani P. tabuliformis, kunnes toisin osoitetaan. Villin näköisiä runkoja joka tapauksessa, neulasmättäineen.

Arvaus meni pieleen. Kyseessä on Pinus rigida, koillisamerikkalainen petäjälaji, sikäläiseltä nimeltään Pitch pine, eli pikipetäjä. Kasvaa hyvin kuivalla ja laihalla maalla, tai sitten soilla, ja on täynnä pihkaa. 3 neulasta kimpussa on tavallisinta.  25.11.2011.

Huoneeni ikkunan edessä on rivi koreansembroja (Pinus koraiensis). Siinä nimi viittaa Koreaan, niin kuin täkäläisten mielestä pitääkin, vaikka puuta kasvaa kyllä myös Kiinassa ja Primorjessa Venäjällä. Se on vähän kuin siperiansembra, mutta sen siemenet on vielä isommat, ja neulasetkin taitaa olla vähän pidemmät. Ikkunani on kuvassa oikealla alimmainen; 2. kerroksen huone kuitenkin. 

P. koraiensiksen alla on aina varjo, niin että siellä ei kasva mitään, vaan on aina pudonneiden neulasten väristä ruskeaa. No, nuo keltaisemmat lehdet on neidonhiuspuun (Ginko biloba) lehtiä.