lauantai 15. lokakuuta 2011

Veljentyttärentyttäret oli käymässä yökylässä. 7- ja 11-vuotiaat. Menivät mekastaen ympäri taloa koko ajan minkä olivat valveilla. Terveitä tyttöjä. Koska he ovat tottuneet varsin lämpimään kerrostaloasuntoon, lämmitin taloa lähemmäs heidän normaalia huonelämpötilaansa. Mutta kun meillä on aina 5-10 astetta kylmempää, niin kyllä se etenkin yöllä kuumalta tuntui. Piti nousta ja jäähdytellä itseään tietokoneen ääressä toista tuntia aamuyöstä. Jos heillä on +25 ja meillä +16 makuuhuoneessa, niin onhan siinä ero.

Isä pääsi sairaalasta. Oli siellä reilun viikon. Keuhkoveritulppa, mikä hänet heikoksi oli vetänyt. Hoitamatta parisen viikkoa, kunnes yksi lääkäri viimein tajusi mistä oli kysymys. Nyt vähän virkeämmässä kunnossa. Kävin hänelle lääkkeet apteekista ja kaupasta ruokaa samalla kun palautin pikkutytöt äidilleen.

Ei tullut viime yönä mitään pakkasta, vaikka lupasivat -3 astetta. Kävi lähellä +0:aa, mutta siinä se. Jopa kisssankellot kukkivat vielä heinikossa.

En kuitenkaan ole päiväkausiin saanut otettua kameraa käteeni, niin että kuvia ei ole.

Oma arpeni on jo aika hyvin parantunut. Tosin kyllä sekä leikkuujälki että tikkien jäljet vielä hyvin näkyvät, enkä ole edelleenkään kovin raskaita esineitä nostellut, mutta liikkumisessa ei enää haittaa ollenkaan.


3 kommenttia:

Lepis kirjoitti...

Hyvä uutinen, että parantuminen on sujunut jyvin. Erityisen hyvää, että isäsi tauti tunnitettiina, ikävää tuo arpominen, mutta valitettavan yleistä näinä aikoina. Kivaaminen vähenee luonnostaan valon vähenemisen myötä. Nyt siis filmikamerat käyttöön. Toimii muuten aivan erillä lailla kuin näillä digivehkeillä!

Lepis kirjoitti...

Kirjoitusvirheitä taas! iPadin liukas näyttö on nopea...

Yamaba kirjoitti...

Sinäkö oikein kuvaat filmille? Suhtaudun kunnioituksella, mutta ei varmaan sovi enää minulle. Minä pystyn kuvaamaan vain jos voin tehdä itse kaiken alusta loppuun, enkä ala enää itse kehittää filmejä enkä kuvia.