Lontoo 4 Kew Gardens

Täällä kävin yksin. Tuskastun tavarataloissa ostoksilla 15 minuutissa, joten on aina paras että vaimo ja tytär menevät sellaisiin huvituksiin keskenään, ja minä menen jonnekin muuanne. Tänne pääsee District Linellä, kunhan jaksaa vaihtaa junaa jonkun kerran. District Line toimii brittilogiikalla ja on ensi katsannolta jokseenkin sekava.

Tämä reissu oli joka tapauksessa minulle matkan kohokohta. Kew Gardens on ehdottoman hieno paikka, ja juuri täksi yhdeksi päiväksi sattui vielä sateeton ja pilvetön päivä. Muuten satoi joka päivä ainakin jonkin verran. Puutarhassa on yli 14000 istutettua kasvia; tässä yksi, Prunus serrula Tiibetistä. Ei pärjää Suomessa, mutta jo Etelä-Ruotsissa kyllä.

Siellä oli ruskaa ja lehdettömiä puita, nurmikenttiä, äitejä lapsineen piknikeillä.

Britannian ilmastossa pärjää suuri osa maailman lauhkean vyöhykkeen kasveista, Etelä-Amerikasta Välimerelle ja Itä-Aasiaan. Tässä Australian kasvillisuutta.

Heiniä siellä oli vaikka mitä.

Myös elehvanttiheinää ... luulisin, vaikka tämän röyhyt onkin tuuheampia kuin mitä normaalisti näkee.

Araucaria Etelä-Amerikasta. Kiipeillä näissä ei voi, mutta tykkään seista näiden juurilla ja katsella näitä, missä sitten tapaankin.

Niiden oksisto ja lehdistökin on niin ihmeellinen. Lajinimeä en enää muista.

Barokkimuotoon leikattua Ilex aquifoliumia.

Kirsikkakäytäväkin siellä on, tähän vuodenaikaan toki punaisena, ei valkeana.

Viktoriaanisia kasvihuoneita.

Ja jopa japanilainen puutarha.

Tämän kävelyn jälkeen minulla oli syvän tyydyttynyt olo, enkä edes ehtinyt käydä lävitse koko puistoa. Siihen tarvittaisiin kunnolla aikaa, mielellään useampi päivä. Ja eri vuodenaikoja. Ainoa syy miksi ehkä haluaisin käydä uudelleen Lontoossa joskus on tämä puutarha. Pääsymaksu oli n. 15 puntaa.