Alo Mattiisenin laulu vuodelta 1988. Tästä tuli YLEn Teemassa eilen illalla dokumenttia. Oli siinä muutakin, paljon tarpeetontakin, mutta tämä parhaiten mieleen jäi. Mielelläni olisin kuunnellut muitakin virolaisia, tsekkiläisiä ja siperialaisia lauluja enemmän, mutta dokkarin tekijät keskittyi suomalaisiin ja britteihin, joista etenkin jälkimmäiset oli varsin triviaalissa osassa koko touhussa. Suomalaisista tehtiin ehkä vähän liian suuria sankareita. Mutta no, ei se paha dokkari ollut.
Virolaisilla on omassa kokemuksessa jotain samanlaista mitä papallani ja mummollani melkein vuosisata sitten.
Tuhat korda kas või alata,
tuhat aastat tõusu, mitte luigelend.
Oma rahvust maha salata
sama ränk on nagu orjaks müüa end.
Refr. Eestlane olen ja eestlaseks jään,
kui mind eestlaseks loodi.
Eestlane olla on uhke ja hää
vabalt vaarisa moodi.
Jah, just nõnda, vabalt vaarisa moodi.
Tuhat kõuehäälset küsijat:
Vaba meri. Põlistalud. Püha muld.
Tuhat korda tuhat püsijat kõige
kiuste elus hoiab püha tuld.
Refr. :,: Eestlane olen ja eestlaseks jään …
Nende mehiste meeste moodi. :,:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti