Eilen aamulla, viimeinen nurkka tätä pätkää. Kaivoin kiveyksen maantien tasoon viimeisen metrin matkalta. Näin ei tule ongelmia talvella aura-autolle. Toinen tapa olisi ollut jättää se metri kiveämättä ja tehdä loppu kivituhkasta, mutta mieluummin näin kuitenkin. Kun tuossa nurmikolla pelaa paljasjaloin iimintonia eli sulkapalloa ilman verkkoa, tarkoituksena pitää pallo ilmassa mahdollisimman kauan, pitäisi päästä juoksemaan taaksepäin pinnalle, jolla ei ole teräviä sepelin palasia. Eli panin betonia nurmikon rajaan asti.
Sama paikka valmiina, sorat tasattuna ja leviteltynä tielle. Sen levittely on helpompaa kuin kaivaminen. Äärimmäisen kovaa tavaraa. Helpompaa käsitellä raapimalla kuin kaivamalla.
Pisin pätkä puolikuivana.
Pisin pätkä taas ihan märkänä. Mitä useammin sataa, sitä enemmän ruskea häviää myllätystä sorasta ja maantie palaa tavallisen harmaaksi.
Pidän mielelläni isot pinnat yhtenäisen värisinä enkä tee niihin koristeita. Koristeet saa olla vaihtuvia, eli tässä pihassa kukkia.
Tuli jo nuppikuorma saumahiekkaa. Raskas kuorma-auto täydessä lastissa sai aikaan muutaman kiven murtumisen, mutta ei yhtään painumista. Murtumiset oli odotettavissa, koska kiveys on vielä saumaamatta ja täräyttämättä. Niitä oli pelkästään tien vieressä viistotulla alueella, ei ollenkaan ylempänä missä on tasaisempaa. Jäteauto ei varmaan murra yhtään, ja jos tarvitsee, niin tulevaisuudessakin voi hyvin kutsua kuorma-auton pihaansa.
Täysi nuppikuorma filleriä ei tietysti mene kaikki kiveyksen saumoihin. Reinuksia pitää nostaa aika paljon myös. Tuon painuneen pesubetonilaatoituksen alle sai lisätä uutta hiekkaa n. 10 cm, ja syksyllä kun kasvusto on lepotilassa saa mättää kukka-alueelle saman verran hiekkaa päälle. Perennat vain tykkää siitä. Hietaa se oikeastaan taitaa olla eikä hiekkaa. Kun siihen heittää kanankakkaa sekaan, on se rikkaruohotonta ruokamultaa. Se kuluu kyllä vielä kaikki eri puolille.
Luulen noiden jo aika vanhojen laattojen toimivan reunuksena ok. Uusikin on aika pian jo vanhan näköistä. Viimeisin laatta pitää uusia. Kun maa nousi 10 cm, ei vanha palanen sovi enää kiveä vasten, vaan tähän mahtuu jo melkein kokonainen laatta, yhdestä kulmasta vain pitää vuolla vähän pois.
Työmaan virallinen valvoja vietti aikansa pääosin autokatoksen peränurkassa, missä oli viileintä. Vain ajoittain hän kävi tarkastamassa ja korjaamassa linjalangan sijaintia.
Tekijä itse. Pää aika tyhjänä; viimeiset päivät meni urakkahommaksi kun olin sen hiekkakuorman tilannut maanantaiaamuun. 55-vuotias ei palaudu raskaasta työstä yhtä nopeasti kuin 40-vuotias, ja väsyy paljon vähemmästä. Voin sanoa kun vertaan nykyistä itseäni siihen mieheen, joka tähän alkoi keväällä 1997 taloa rakentaa. Kolmeen vuoteen ei ole nuo sortsit mahtuneet päälle, mutta nyt taas mahtuvat. Sen verran hyvä kuntoleiri tämä on ollut. Joka kesä aina jotain. Talvisin vyötärö aina kasvaa.
Ei tämän kesän työleiri ole vielä päättynyt. Kaikenlaista viimeistelyä on jäljellä pitkäksi ajaksi.
Ei rakentamiseen paljoa lihaksia tarvita. Jos jaksaa kantaa märän lavan pinoon pois töitä häiritsemästä, pärjää kaikessa muussakin. Tavara tulee kuitenkin pieninä palasina, joita voi nostella ja asetella vähemmälläkin voimalla. Betonikivien tonneja en ole enää laskenut. Niitä on joutunut siirtelemään eri paikkoihin tieltä pois, eikä ne ole enää lavoissa. Lavojen sijoittelu sinänsä onnistui varsin hyvin, niin että siirtelyä ei kovin paljoa ollut. Sen verran on oppinut aikaisemmista tekemisistä.
Sormien nivelet on kipeät, mutta korjautuvat levolla. Selkäni olen venäyttänyt kahdesti, eli selkärangan syvälihaksissa olisi voimistamisen varaa. Niistä venäytyksistähän ei kannata paljoa välittää. Mobilattia päälle ja takaisin töihin. Jos jää makailemaan, venähdysten paranemiseen voi mennä viikko tai kuukausi. Jos jatkaa liikkumista tavalliseen tapaan, ne korjautuvat yleensä saman päivän iltaan mennessä. Mielenkiintoista sinänsä.
Kyllä tällaisia hommia varmaan tekee vielä 65-vuotiaanakin, jos on hengissä ja suunnilleen yhtenä palasena. Mutta silloin pitää olla pienemmät urakat. Varmaan aikaakin on enemmän, jos on onnistunut pääsemään eläkkeelle. En ole varma mikä sen asian tilanne oikein onkaan; joko minun sukupolveani pidetään töissä 68-vuotiaaksi? Pitää varmaan lähimmän 10 vuoden mittaan ottaa joskus selville.
4 kommenttia:
Hirveä urakka! Tuohon moni ottaa jo ulkopuolisen tekijän - ainakin kesähelteillä. Mutta sie et hikeä pelkää.
Ne luulee että se on vaikeaa, tai että se on kamalan iso homma, tai että sitä ei vain itse pysty tekemään. Kesällä on aina jotain tehtävä, parempi ruumiille. Hiki ei minua pelota. Hikisenä on mukavinta mennä uimaankin.
Hyvä ammattimies saa paremman jäljen kuin minä, mutta huono saa huonomman. Paras tehdä itse, niin ei tarvitse katua mitään. Ja onhan se mukavaakin, ei voi kieltää.
Sitkeä sissi! Kuntoliikunta se parasta liikuntaa on ja pihahommat sieltä kovimmasta päästä. Lapiointi on muuten maailman parasta vatsalihasliikettä. Päihittää kaiken maailman rutistukset. No, sinä et niitä näytä tarvitsevan.
Upea homma! Ja nyt voi nauttia kesästä.
Ei se vielä ole loppunut, ja vatsalihasliikkeitä kyllä tarvitaan. Kesästä kyllä nautin tätä tehdessäni; talvellahan tätä ei voi tehdä.
Lähetä kommentti