Sosialistinen aikakausi on myös Irkutskissa yhtä hyvin säilössä kuin sitä edeltänytkin. Lenin, vastatuulen mies, seisoo siellä edelleen, niin kuin kaikkialla muuallakin Venäjällä. Pääpatsas on aina samanlainen, tuulee kovasti, takin liepeet heiluu, mutta Lenin-setä vain yrittää punnertaa eteenpäin.
Sanoivat kaupungissa olevan kolme Leninin patsasta. Minä löysin niistä kävelyilläni kaksi. Tässä toinen; kovin on allapäisen näköinen. Vaikka patsaat on paikoillaan, niin ympäristö on toki usein muuttunut.
Stalinin aikaista arkkitehtuuria. Aluehallinnon virastotalo.
Ja sieltä löytää reliefinä itse Stalininkin. Stalinin patsaita ei ole monessa paikassa. Tämä on ainoa minkä missään olen nähnyt. Irkutskissa tämän näkee. Mitäpä sitä, huolella aikanaan tehtyä, siitä poiskaan ottamaan. Katujen nimet on edelleen sosialistisessa kuosissaan Ulitsa Karla Marxasta lähtien. Yhden kadun näin nimetyn uudelleen, tai sille oli palautettu esisosialistinen nimi, mutta Neuvostoliiton aikainen nimikylttikin oli edelleen paikoillaan. Mahtuu kadulle kaksikin nimeä. Se jäi kuitenkin kuvaamatta.
Kovin poliittisissa symboleissa on sentään kuitenkin ollut muutoksia. Aleksanteri III:n patsas pystytettiin Angara-joen rantaan joskus edellisen vuosisadan vaihteessa. Hän katsoi itään, koska sinne hänen alulle panemansa Siperian rata eteni. Vallankumouksen jälkeen patsas tuhottiin, ja siinä seisoi Neuvostoliiton ajan sosialistinen muistomerkki, mutta Neuvostoliiton vaihduttua Venäjäksi on Aleksanteri III jälleen palautettu paikoilleen.
2 kommenttia:
Menneisyyden haamuja!
Jaha, siellä ollaan vielä hereillä. Minun huoneeni on täällä päivän jäljiltä niin kuuma, ettei ole vielä kannattanut yrittää nukkua. Jospa kohta.
Lähetä kommentti