Muuten olen sitä mieltä, että kyllä naisten ja miesten välillä saa vallita työnjako. Selvästi sukupuolittunut ja ikivanhoista traditioista sisältönsä saanut. Se helpottaa elämää ja tekee siitä mielenkiintoisempaa. Ei sen työnjaon tarvitse jyrkkä olla, kunhan on olemassa. Olen mielelläni tarvittaessa hanslankarina naisten töissä, mutten työnjohtajana. Kannan jauhoja pöytään, väännän tiukemmalle kaapin saranaruuvvia, vatkaan taikinaa, nuolen vatkaimen terät, huuhtelen astioita tyttären tiskatessa. Vastaavasti otan mielelläni naisia mehtätöihin, mutten työnjohtotehtäviin.
Pestiin Miina tyttären kanssa. Äitienpäivän aatto on vähän kuin jouluaatto. Koirien ja miesten pitää terävöittää kodillista olemassaoloaan. Tyttärelle tämä on paikka, missä ottaa asioiden ohjat käsiinsä.
2 kommenttia:
Ihanan kuulosta toimintaa! Kunpa mieki joskus saisin äitienpäiväkakun... isäntää ei vois vähempää kiinnostaa. Sille itelleen kyllä väsätään kakku ja herätetään aamulla laulaen ja kahvin ja kakun kans, mutta ei lapset, 9- ja kohta 11-vuotiaat yksin osaa. Oon sanonu, että miehen ei mulle tarvi ostella lahjoja, kun en oo sen äiti, mutta vois se kuitenkin lapsia hiukan auttaa äitienpäivän vietossa. Mutta ei. Se on tottunu saamaan ite kaiken eikä mitään antamaan.
Noo, en minäkään juuri mitään ole tähän asti tehnyt. Tytär se päätti, apulaisenahan on aina helppo olla.
Lähetä kommentti