lauantai 16. tammikuuta 2010

Seitsemännellä saarella

Siuntiossa ollaan, paljoa etelämmäs ei autolla suoraan enää pääsekään. On täällä selvästi lämpimämpää (4 astetta) ja suolaisempaa. Kotona jo monta viikkoa tottui siihen että niin oma kuin melkein kaikkien muidenkin autot olivat jatkuvasti puhtaita ja vastapestyn näköisiä, mitä nyt vähän lunta tai huurretta pinnassa. Hämeen jälkeen alkoi teiden suolaus ja autojen ulkonäkö muuttui. Suolan, maantiepien ja ravan sekoitukseksi. Nyt minullakin on autossani paikallisväri päälle vedettynä. 

Ajoin tullessa Helsingin lävitse ja näin kuuluisaa Helsingin lunta. Vielä jäljellä monin paikoin, autojen ympärillä ja parkkipaikoilla, jossain Mechelininkadun lähistöllä 20 cm paksuna suolansekaisena ruskeana massana, minkä läpi vain jonossa ajettiin. Ehkä siihen oli vain kipattu suolattu lumikuorma sulamaan autojen pyörissä. Voi ihmisparkoja, missä joutuvat asumaan. Helsinki on kaunis kesäkaupunki, mutta talvista Helsinkiä en ole oikein koskaan kunnolla ymmärtänyt. 

Siuntiossa on puhtaampaa. 

3 kommenttia:

RH kirjoitti...

Talvinen Helsinki lienee parempi lumettomana, kuten se usein onkin. Ainakin mun Helsingin-vuosina tosi harvoin oli riesaa lumesta... onneksi en asunut keskustassa.

lepis kirjoitti...

Siuntiossa saattaapi olla enemmän lunta kuin Hämeessä näin eilen. Kuules :)

Yamaba kirjoitti...

Lunta täällä on aika normaalin näköisesti, en ole joutanut käymään metässä ollenkaan. Olisiko 20 cm, mikä ei näin eteläksi ole paha ollenkaan. Mutta minusta Hämeessä tullessa näytti ihan samalta, vaikken käynyt sielläkään syvyyttä mittaamassa. Lunta maassa ja kuuraa puut täynnä. Suurin osa Suomea lienee nyt aivan saman näköinen.