Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
比叡山、桧木の森の山道
Blogi
Kuva
比叡山、桧木の森の山道
Blogiarkisto
-
►
2014
(78)
- toukokuuta (10)
- huhtikuuta (28)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (16)
- tammikuuta (13)
-
►
2013
(154)
- joulukuuta (3)
- marraskuuta (4)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (8)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (31)
- kesäkuuta (14)
- toukokuuta (15)
- huhtikuuta (22)
- maaliskuuta (27)
- helmikuuta (14)
-
►
2012
(229)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (24)
- lokakuuta (8)
- syyskuuta (14)
- elokuuta (18)
- heinäkuuta (33)
- kesäkuuta (25)
- toukokuuta (27)
- huhtikuuta (35)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (16)
- tammikuuta (17)
-
►
2011
(182)
- joulukuuta (20)
- marraskuuta (15)
- lokakuuta (19)
- syyskuuta (9)
- elokuuta (21)
- heinäkuuta (20)
- kesäkuuta (30)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (3)
- helmikuuta (9)
- tammikuuta (13)
-
▼
2010
(223)
- joulukuuta (17)
- marraskuuta (15)
- lokakuuta (10)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (20)
- heinäkuuta (24)
- kesäkuuta (9)
- toukokuuta (17)
- huhtikuuta (19)
- maaliskuuta (23)
- helmikuuta (32)
- tammikuuta (30)
-
►
2009
(125)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (8)
- syyskuuta (16)
- elokuuta (18)
- heinäkuuta (22)
- kesäkuuta (5)
- huhtikuuta (5)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (8)
- tammikuuta (22)
-
►
2008
(165)
- joulukuuta (20)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (15)
- syyskuuta (17)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (27)
- kesäkuuta (10)
- toukokuuta (31)
- huhtikuuta (23)
- maaliskuuta (7)
pyamabana@gmail.com
3 kommenttia:
Pikemminkin ne tihkuu vinoutunutta suhdetta naisiin... Vieläkö oli tupa täynnä porukkaa?
Vinoutunuttakin voi olla, mutta seksiä joka tapauksessa. Eikä etenkään se yksi halauskuva rannalla ollut mitenkään vino. Ihan suora, vaikkakin osaset miten sattui. Naiset naureskeli sille ja useille muillekin, joten en usko useimpien kuvien niin kauhean vinoja olleen.
Tupa oli täynnä väkeä. Jonosta jonoon.
Menestynyt näyttely siis... ei tosin kovin nautittavaa vaeltaa jonossa, joka kulkee liian lähellä tauluja. Ja olihan siellä ihan kunnollisiakin tauluja, ei kaikki ollu räävittömiä sukuelimien karrikointeja. Silti se pysyvä näyttely oli minusta paljon parempi. Ekaa kertaa kävin viime vuonna Ateneumissa, mikä on tietysti häpeä ihmiselle, joka on jopa asunut Helsingissä.
Mutta meni mulla useita vuosia täälläkin ennen kuin pääsin kotiseutumuseoon, joka on parin sadan metrin päässä meiltä kotoa. Itse asiassa lapset, jotka on molemmat syntyneet täällä, oli menneet sinne omia aikojaan ja kehuivat sitä ja veivät minutkin :)
Lähetä kommentti