sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Kyllä japanilaiset kokoustaa pitkään ja hartaasti. Tässä kepeästi pyörähtää päivä poikineen. Jopa ruotsalaiset jää kirkkaasti toiseksi. Täällä on nyt jonkinmoinen läjä rahaa liikeellä, ja mielelläni siitä pikkuisen puron tai edes kertalätäkön kääntäisin omille oppilailleni. Pitää vain pysyä tiukasti tuolissaan ja nostaa tasaiseen tahtiin kätensä puheenvuoron merkiksi, sekä jaksaa iltaohjelmat loppuun asti. Käyntikortit on menneet jo kaikki. Ravattia en ole kyllä vetänyt kaulaan, eikä se ole mukanakaan, jonkin verran pitää näyttää pähkähullulta rovessorilta. Onnistuu; tukkaa en ole kammannut sen jälkeen kun 2-3 vuotta sitten hukkasin kampani. Jos yrittäisin tekeytyä bussinesmiehen tai byrokraatin näköiseksi en olisi uskottava. Mutta puhdas on oltava, eikä pahalta saa haista. Olen tykästynyt täkäläisiin 5-varpaan sukkiin, missä on siis kolot jokaiselle varpaalle erikseen. Jalat haisee niissä vähemmän, ja muutenkin ne tuntuu mukavilta. On niitä naisillekin, mutta miesten puolella tarjontaa, niin väreissä, merkeissä, materiaaleissa kuin hinnoissakin on paljon enemmän. Ne on selvästi miesten tavaraa, jota jonkin verran menee naisillekin. En ole kyllä koskaan kenenkään naisen jalassa täällä sellaisia nähnyt. Tatamiravintoloissahan kuljetaan sukkasillaan, kengät jää eteiseen. Tatamille ei saa astua edes minkäänlaisilla sisäsandaaleilla, vain sukkajalka kelpaa.

Ja sitten nukkumaan.

Ilma on käynyt sateiseksi, mutta se on vielä lämmintä sadetta Tyyneltämereltä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aijaa, pitäisköhän mun sit harkita työurani siirtämistä sinne? (Miten? Hyvä kysymys!)

Pidän nimittäin kokouksista eniten. Rauhallisimmat hetket...

Yamaba kirjoitti...

Oikeassa olet, kun kokoustamista tehdään oikein pitkään ja hartaasti, on se sitten yleensä rauhallista. Valokopiopino kasvaa pöydällä edessä, sihteerit juoksuttavat paperia siihen, suurimmmaksi osaksi turhaa, mutta kaikki käsitellään.

Miten ... kyllä se melkein lähtee siitä, että menee sinne jonkin verran pääomaa mukanaan ja lähtee haeskelemaan siellä töitä. Englanninkielisiä japanilaisia sanomalehtiä kannattaa myös lueskella, kuten Japan Timesia ja Asahi Evening Newsiä. Niissä on jonkin verran työpaikkailmoituksia. Oli ainakin ennen. Ehkä niillä on verkkoversiotkin, ja esimerkiksi Eduskunnan kirjastoon saattaa tulla Helsingissä. En yleensä enää ehdi niitä lukemaan, tietoni ovat ruosteessa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos lehtivinkeistä! Voisin uteliaisuudesta yrittää päästä noihin käsiksi, joskus, jos ehdin.