Se on mukava, joskin hieman kallis, mutta eipä täällä kovin usein käydä. Reinin rannalla, TV-tornin vieressä. Siellä voi syödä ja katsoa samalla sirkusesityksiä. Parvelle saa lippuja n. 30 euron hintaan; siellä ei syödä. Permannolle liput on n. 40 e henki ja ruuat+juomat siellä saman verran, eli 3-henkiselle perheelle reissu siellä maksoi 240 e, mutta ruoka oli hyvää, ja esitykset todella hienoja. Mukava reissu.
Kuvan varastin verkosta ja anonymisoin. Minulla ei ollut reissulla kameraa matkassa. Liput saa tuosta kopista; palvelu oikein ystävällistä, ainakin auf slechtem Deutsch.
Saksa lienee ainoa paikka maailmassa missä voi vielä nähdä, muiden esitysten lomassa, vanhan miehen tekevän taikatemppuja palavilla tupakoilla, savurenkaita puhallellen. Paljon vähemmän saksalaisetkin polttavat kuin ennen, mutta paljon vieläkin. Natsi-Saksassa tupakka oli yksi paheksittuja asioita, joten sodan jälkeisessä Saksassa tupakointi oli vapauden ja anti-hitlerismin symboli. 1980-luvulla kävin joskus Berliinissä blues-konsertissa, missä monisatapäinen katsomo poltti koko parituntisen taukoamatta tuoliriveissään. En ole ikinä eläissäni kokenut niin paljon tupakansavua. Siellä meinasi tukehtua. Vapauteenkin voi tukehtua.
Jotain siitä hengestä on vieläkin jäljellä. Mutta Apollon ohjelmanumerot toki vaihtuvat ajan mittaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti