100 km

Tänään hiihtelin vaimon kanssa 25 km. Tytär jo väsyi hiihtämiseen. Vaimon kanssa mentiin rauhalliseen tahtiin loivasti kumpuilevaa mehtämaastoa. -6 - -10°C; lähdettiin hiihtämään vasta 14.30 iltapäivällä, ja iltaa kohden pakastui, 3.5 tunnin reissulla.

Tällä viikolla olen sitten hiihtänyt 100 km täyteen. Se kaikki vanhoilla muovisangonpohjasuksilla, ei keveillä ja liukkailla tekniikan uusimmilla luomuksilla.

------------

Illalla piti vielä tuohon kirjoittaa, että uniongelmia ei ole ollut sen jälkeen kun isompia määriä hiihtämään rupesin. Nukahdin kuitenkin ennen kuin jaksoin sen tehdä. Hiihdon jälkeen juomaan, saunaan, venyttelemään, syömään ja vähän viiniä päälle. Vielä valokuvat kännykästä läppäriin - en juuri enää kuvaa kuin kännykällä; sävyttömämpiä kuvia, mutta kevyt kuskata mukana - ja pieni päiväkirjamerkintä tänne. Juuri ja juuri jaksoi sen jälkeen panna koneen kannen kiinni, kääntää sen sohvan selkää vasten seisomaan, laittaa silmälasit sohvan alle talteen, vetää viltin päälleen ja painaa pään tyynyyn; bloggerin mukaan klo 20:24.

Vaimo herätteli 23:30 tienoilla hampaiden pesulle ja oikeaan sänkyyn siirtymiseen. Minkä tein.